Topiramaatista apua vapinaan

Ulkoisista syistä riippumaton, essentiaalinen vapina on yleisin ja samalla usein myös päivittäistä toimintakykyä haittaavin liikehäiriöryhmän sairaus. Perinteisesti sen hoitoon on käytetty propranololia. Kahden kolmasosan potilaista on arvioitu hyötyvän jonkin verran propranololista.

Jaana Suhonen

Masennuslääke vähentää suolistosyövän riskiä

Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat olleet käytössä noin 20 vuoden ajan masennuksen hoitoon. Koe-eläinmallissa SSRI-lääkkeet hidastavat suolistosyövän kasvua. Toisaalta on näyttöä siitä, että serotoniini stimuloi suolistosyöpäsolujen kasvua. Kanadassa selvitettiin rekisteritiedoista, onko SSRI-lääkkeiden käytöllä vaikutusta suolistosyövän esiintyvyyteen. Useamman vuoden SSRI-lääkitys suojaa suolistosyövältä (riskikerroin 0,70). Trisyklisillä masennuslääkkeillä ei ollut suojaavaa vaikutusta. SSRI-lääkkeitä ei voi suositella käytettävissä olevan, vielä niukan tiedon perusteella suolistosyövän preventioon. Löydös on kuitenkin mielenkiintoinen ja johtaa varmasti laajempiin tutkimuksiin.

Sirkku Jyrkkiö

Varo tirkistelijää, jos pidät kuva-arkistoa netissä

DermAtlas on yhdysvaltalaisen Johns Hopkins -yliopiston ylläpitämä avoin ihotautien kuva-atlas, joka on ollut käytössä vuodesta 2000. Atlasta käyttää päivittäin yli 28 000 kuvien etsijää. Kuvia voi hakea esimerkiksi diagnoosin, anatomisen alueen tai vapaan tekstihaun perusteella. Atlaksen luoneen klinikan tutkijat huomasivat, että arkiston avaamisen jälkeen genitaalialueen kuvien kopiointi arkistosta lisääntyi jatkuvasti. Tutkijat rekisteröivät talvella 2004-2005 noin 4 kuukauden ajan yhteensä yli 3,6 miljoonaa hakua. Näiden analyysi paljasti karun tosiasian: atlasta käytetään runsaasti pornografisen materiaalin keräilyyn.

Sirkku Peltonen

Lapsuusiän syövästä parantuneet tarvitsevat pitkäaikaisseurantaa

Nykyisin noin 70 % lapsuusiässä syöpään sairastuneista paranee taudistaan. Lähes puolella heistä on kuitenkin todettavissa syövästä ja sen hoidoista ainakin jokin haitallinen jälkivaikutus terveydentilaan.

Liisa Hovi, Mervi Taskinen, Kirsi Jahnukainen

Lapsuus- ja nuoruusiän syövän hoitojen jälkivaikutukset sukupuoliseen kehitykseen ja hedelmällisyyteen

Suurin osa lapsisyöpäpotilaista selviytyy ilman hedelmällisyyteen kohdistuvia jälkivaikutuksia.

Kirsi Jahnukainen, Outi Hovatta

Lapsuusiän syövän hoitojen vaikutukset sydämen toimintaan ja aineenvaihduntaan

Antrasykliinit, suuret syklofosfamidiannokset sekä sydämen seutuun saatu sädehoito saattavat aiheuttaa sydänhaittoja syövän hoidon aikana tai hoidon loputtua.

Mervi Taskinen, Marjatta Antikainen, Jaana Pihkala

Toinen syöpä lapsena sairastetun syövän jälkeen

Lapsuuden ajan syövästä selvinneiden riski sairastua toiseen syöpään on 3,5-10-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna 7-30 vuotta primaarihoidon jälkeen.

Marjatta Lanning, Arja Harila-Saari

Elämänlaatu ja koulutus lapsuusiän syövän jälkeen

Potilaiden elämänlaadussa ja minäkuvassa on vaihtelua lapsuusiän syöpähoitojen jälkeen. Merkittävä osa potilaista selviää ikätoveriensa tavoin, mutta osalla parantuneista on fyysisiä, kognitiivisia tai tunne-elämään liittyviä erityistarpeita.

Päivi Lähteenmäki, Arja Harila-Saari, Marjatta Lanning, Toivo T. Salmi

Parantuminen karismaattisessa liikkeessä

Karismaattisen liikkeen ydin on henkilökohtainen uskonnollinen kokemus tulemisesta Pyhän Hengen valtaamaksi. Siinä ihminen voi kokea eheytyvänsä sisäisestä rikkinäisyydestään, parantuvansa fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta sekä tuntea, miten Jumala rakastaa häntä ja antaa synnit anteeksi.

Markku Antola

Perusterveydenhuollon piensterilointilaitteiden käytössä suuria puutteita

Perusterveydenhuollon piensterilointilaitekanta on osittain vanhaa ja steriloinnin valvonnassa on huomattavia puutteita. Vastuu steriloinnista on lain mukaan yksikön johtajalla.

Juhani Ojajärvi, Robin Lindén

Tarkkailuosaston mitoitus ja kustannukset

Etelä-Karjalan keskussairaalassa tutkittiin tarkkailuosaston perustamista. Se on yksi keino varautua väestön ikääntymisen aiheuttamaan sairaalan kuormituksen kasvuun.

Jaana Gröhn, Esko Hussi, Timo Kärri, Heli Naukkarinen

Kroonisen polypoottisen poskiontelotulehdusen tausta

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia bakteerien, sienien, tulehduksellisten muutosten sekä metalloproteinaasien ja niiden kudosestäjän esiintymistä kroonisen polypoottisen poskiontelotulehduksen vuoksi leikattavien potilaiden poskiontelonäytteissä sekä terveiden verrokkien nenähuuhtelunäytteissä. Tuloksia verrattiin potilaiden sairaushistoriaan, altistumiseen kosteusvaurioille sekä taudinkulkuun leikkauksen jälkeen.

Katriina Kostamo

Levosimendaani soveltuu sepelvaltimotautipotilaan hoitoon

Suomessa kehitetty uudentyyppinen sydämen vajaatoimintalääke levosimendaani kuuluu kalsiumherkistäjien luokkaan. Se parantaa sydämen supistumisvoimaa ja laajentaa verisuonia. Nämä vaikutukset voisivat olla hyödyllisiä iskemiassa verrattuna tavanomaisiin sydämen supistuvuutta parantaviin lääkkeisiin, jotka lisäävät merkittävästi iskemian pahentumisriskiä. Levosimendaanin puoliintumisaika on lyhyt, noin tunnin luokkaa. Sillä on kuitenkin aktiivinen metaboliitti, jonka poistuminen on huomattavasti hitaampaa, ja sen ansiosta vaikutus jatkuu myös hoidon lopettamisen jälkeen.

Pentti Põder

Munuaisensiirtopotilaan mahavaivat syytä tutkia ja hoitaa ennen siirtoleikkausta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruoansulatuskanavan komplikaatioiden esiintyvyyttä ja erityispiirteitä munuaisensiirron jälkeen. Tutkimukseen osallistuvat potilaat olivat saaneet munuaissiirrännäisen Hyksissa vuosina 1990-2000. Tietoja vakavista ruoansulatuskanavan komplikaatioista kerättiin Suomen Munuaisensiirtorekisteristä, potilaiden sairauskertomuksista ja osalle potilaista lähetetyistä kyselylomakkeista. IgG- ja IgA-luokan vasta-aineet Helicobacter pyloria vastaan määritettiin 500 potilaalta ennen munuaisensiirtoa ja 7 vuoden seurannan jälkeen. Mahalaukun tähystyksen yhteydessä otettiin limakalvolta koepalat sytomegalovirusmääritystä varten vatsavaivoista kärsiviltä 46 munuaisensiirtopotilaalta ja 43 vatsavaivoista kärsiviltä muuten terveiltä verrokeilta. Sapen kaikututkimus tehtiin 304 potilaalle keskimäärin 7,4 vuoden kuluttua munuaisensiirrosta.

Susanna Sarkio

Biohajoavalla materiaalilla päällystetty korallipohjainen hydroksiapatiitti luunkorvikkeena

Hydroksiapatiittia (HA) käytetään synteettisenä, ei-resorboituvana luunkorvikkeena atrofioituneen ienharjanteen nostossa, luukystien tai luupuutosten täytteenä ja selkärangan luudutuksissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten jauhemaisen tai kappalemuotoisen HA:n käyttöä luunkorvikkeena voitaisiin parantaa käyttämällä HA-siirrettä yhdessä elimistössä liukenevan, siirteen muotoa ylläpitävän tai sen mekaanista lujuutta vahvistavan päällysteen kanssa.

Pekka Ylinen

Kantasolusiirtohoito non-Hodgkin-lymfoomassa

Solunsalpaajahoitoihin reagoivien syöpätautien hoitotulokset saattavat parantua, kun solunsalpaajien annoksia suurennetaan. Tällöin hoitoa rajoittavaksi tekijäksi tulee erityisesti vaikea luuydinvaurio. Vahvan solunsalpaajalääkityksen siedettävyyttä voidaan merkittävästi parantaa keräämällä etukäteen potilaan verestä tai luuytimestä kantasoluja, jotka palautetaan potilaan verenkiertoon raskaan sytostaattihoidon jälkeen. Jotta verestä saadaan kerättyä riittävä kantasolusaalis tukemaan korkea-annoshoitoa, potilaalle täytyy antaa hoito, jolla tuotetaan vereen riittävä määrä kantasoluja (kantasolujen mobilisaatiohoito). Tällaisena hoitona voidaan käyttää valkosolukasvutekijää joko yksin tai yhdistettynä solunsalpaajahoitoon. Tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että riittävä määrä potilaan kantasoluja saadaan tuotettua verenkiertoon, ei täysin tunneta.

Taru Kuittinen

PET ennustaa Hodgkinin taudin hoitovastetta

PET-kuvauksella voidaan helposti todeta Hodgkinin taudin levinneisyys. Tanskalaisesta PET-keskuksesta raportoidaan nyt, miten PET-kuvauksella voidaan ennustaa hoitovastetta, kun merkkiaineena käytetään glukoosianalogia FDG:tä. 77 Hodgkinin tautiin sairastunutta potilasta tutkittiin ennen hoitoa sekä kahden ja neljän sytostaattihoitosyklin jälkeen. Kahden kuurin jälkeen 61 potilaan PET-kuvassa ei nähty Hodgkin-pesäkkeitä, 16:lla niitä oli. Edellisestä ryhmästä kukaan ei seurannan aikana (n. 2 vuotta) ollut kuollut, kolmella tauti eteni. Jälkimmäisessä ryhmässä 2 kuoli ja 11:llä todettiin tautiprogressio. Neljän kuurin jälkeinen PET-kuva ei tuonut lisäinformaatiota. Kirjoittajat päättelevät, että kahden kuurin jälkeen persistoiva FDG-kertymä PET-kuvassa on huonon ennusteen merkki. PET oli kaikista tutkituista ennustemuuttujista tarkin.

Robert Paul

Häiritsevä hikka dopamiiniagonistista

Hikkaa pidetään fysiologisena pallealihaksen myoklonuksena. Joskus hikka pitkittyy ja muuttuu kiusaavaksi. Hikan pahenemisen taustalla voi olla useita eri syitä, kuten lääkitys, rintaontelon kirurgia tai aivorungon vaurio. Kiusaavaa hikkaa on yritetty hoitaa dopamiinia salpaavilla lääkkeillä, baklofeenilla, klonatsepaamilla, fenytoiinilla ja klorpromatsiinilla. Nyt Neurology-lehdessä kuvattiin kaksi potilastapausta, joissa pitkittyneen hikan taustalla oli Parkinson-potilaan dopamiiniagonistilääkitys (pergolidi tai pramipeksoli). Kirjoittajien mukaan dopamiiniagonistiterapiaan liittyvä hikka jää usein raportoimatta.

Jaana Suhonen

Lievästi kohonneen verenpaineen lääkehoito saattaa viivästyttää verenpainetaudin syntyä

Lievästi kohonnut verenpaine tuottaa päänvaivaa lääkäreille. Tiedossa on, että prekliinisen hypertension pitkän tähtäimen sydän- ja aivotapahtumariski on suurentunut. Mutta onko aktiiviselle hoidolle perusteita?

Katariina Korkeila

Peyronien taudin nykyhoito

Peniksen paisuvaiskudosta ympäröivän kalvon alle kehittyvä arpilaatta aiheuttaa Peyronien tautina tunnetun tilan, jolle tyypillistä on peniksen lyheneminen ja käyristyminen erektiossa. Taudin etiologiaa ei tunneta. Sen luonnollisen kulun kirjo ulottuu spontaanista paranemisesta krooniseen invalidisoivaan deformiteettiin.

Ossi Lindell