Tietohallinto terveydenhuollon ydinosaamisena - tarua vai totta

Lukuisten klassisten määritelmien mukaan yhteiskunnat muuttuvat tietoyhteiskunniksi sitten, kun puolet työvoimasta on tietotyöläisiä. Tietotyöläisen määritelmä kuitenkin on valitettavasti äärimmäisen häilyvä. Miten esimerkiksi tulkita terveydenhuollon henkilöstö? Ääripäinä lienee nähtävä kaksi metaforaa: terveydenhuollon ammattilainen käsityöläisenä ja terveydenhuollon ammattilainen pitkälle koulutettuna erityisasiantuntijana. Kuten muuallakin, todellisuus tälläkin alalla lienee jossain välimaastossa. Yksilötasolla tulkinnat ja painotukset varmasti vaihtelevat, mutta organisaatioiden tasolla lienee selvää, että tehokas tiedon hallinta ja käsittely ovat kriittisiä toimintoja.

Reima Suomi, Jarmo Tähkäpää, Johanna Holm

Internet terveyskeskuksissa - suuret laahaavat perässä?

Sähköpostin käyttö yhteydenpidossa ja internetin merkitys tiedonhauissa ovat lisääntyneet nopeasti. Äskettäin terveyskeskuksissa tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin merkittävältä osalta lääkäreitä, terveydenhoitajia ja fysioterapeutteja puuttuu vielä mahdollisuus internetin ja sähköpostin käyttöön organisaation ulkopuolelle suuntautuvassa yhteydenpidossa. Laitevarustusta koskevat puutteet on syytä pikaisesti korjata siellä, missä internetin mahdollisuutta ei vielä ole.

Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo

Eikö erikoissairaanhoidon elektroninen potilaskertomus kiinnosta?

Paperinen potilaskertomus on pitkän käytännön muovaama tapa potilaan hoidon kirjaamiseen. Jos kuitenkin halutaan, että potilaskertomus palvelee nykyaikaista erikoissairaanhoitoa monipuolisemmin, on aika harkita siirtymistäelektroniseen potilaskertomukseen. Elektronista potilaskertomusta ei pidä jättää niiden suunniteltavaksi, joilla ei ole käytännön kokemusta erikoissairaanhoidon sisällöstä, vaan erikoissairaanhoidossa toimivien kliinikoiden tulee nousta johtamaan potilaskertomuksen kehittämistä. Huonosti toteutetun uudistuksen vaarana on, että nykyisen potilaskertomustyön hyvät puolet menetetään ja toiminnan virtaviivaisuus uhrataan uudenmuotoiselle ja tarkemmalle kirjaamiskäytännölle.

Pirkko Kortekangas

Äkillisen aivoinfarktin diffuusio- ja perfuusio-magneettikuvaus

8.6.2001 Kuopion yliopisto

Jari Karonen

Aikuistyypin diabeteksessa esiintyvät silmämuutokset 10 vuoden seuranta-aikana

8.6.2001 Kuopion yliopisto

Raija Voutilainen-Kaunisto

Lääkeainemetaboliaa ja interaktioita in vivo ja in vitro

13.6.2001 Helsingin yliopisto

Jun-Sheng Wang

Akillesjänteen rasitusvammojen diagnostiikka ja hoito

15.6.2001 Tampereen yliopisto

Mika Paavola

Pakkasvoiteiden käyttö lisää paleltumavaaraa

15.6.2001 Helsingin yliopisto

Eero Lehmuskallio

Lämpösokkitekijät - solustressin elintärkeät säätelijät

15.6.2001 Turun yliopisto

Tero-Pekka Alastalo

Lyhyesti: Ruotsi lämpiää - punkkien levittämät taudit yleistyvät

Tukholmalaistutkijat vertasivat vuosien 1960-98 lämpötiloja punkkienkefaliitin ilmaantuvuuteen, joka on merkittävästi suurentunut 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vertailu osoitti taudin ilmaantuvuuden korreloituvan merkitsevästi (R = 0,58, p < 0,0001) kahden perättäisen leudon vuoden esiintymisiin. Tutkittuna ajanjaksona tällaisten vuosiparien määrä suureni selvästi. Ratkaisevaksi osoittautui sen ajan pituus, jona lämpötila pysyttelee 5-8 asteen yläpuolella. Jos lauhan sään lisäksi sateinen kesä vielä vähentää punkkien kuivumisongelmia, voidaan punkkienkefaliitin ja borrelioosin suhteen päästä sellaisiin ennätyslukemiin kuin Suomessa viime vuonna.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Inhaloitu salbutamoli ei lisää terveellä rasituskestävyyttä

Beeta-2-agonisteja ovat käyttäneet paitsi astmaatikot myös todennäköisesti terveet urheilijat lisäämään rasituksessa suoriutumista; jälkimmäiset luultavasti muussakin mielessä kuin rasitukseen liittyvän keuhkoputkien supistumisen estämiseksi. Ranskalaiset selvittivät 12 treenatulla ja terveellä urheilijalla, mitä vaikutuksia 200 myyg:n ja 800 myyg:n hengitetyillä salbutamoliannoksilla lumelääkkeeseen verrattuna oikein on. Eroa ei tullut rasituksensiedossa tai rasituksen jälkeisissä ventilaatiofunktioarvoissakaan, mutta rasituksen alkuvaiheen keuhkoputkia laajentavalla vaikutuksella saattoi olla merkitystä. Tuloksia ei pidä yleistää oraaliseen lääkitykseen.

Hannu Puolijoki

Ultraviolettisäteily suojaa eturauhassyövältä

Tutkimukset eturauhassyövän esiintyvyyden maantieteellisestä vaihtelusta viittaavat ultraviolettisäteilyn mahdolliseen suojaavaan vaikutukseen. Tätä olettamusta selvitettiin vertaamalla 210 eturauhassyöpäpotilaan elinikäistä UV-altistusta 155 potilaaseen, joilla oli todettu hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu. Verrokit oli valittu näin, koska haluttiin pitää varmana, ettei verrokkiryhmässä olisi syöpätapauksia.

Pertti Kirkinen

Estradioli vähentää menopaussin aikaista depressiota

Tutkimusten mukaan estrogeenikorvaushoito vähentää menopaussiin liittyviä somaattisia oireita, mutta sen vaikutuksista mielialaoireisiin on ristiriitaisia tuloksia. Osaksi tämä voi johtua eri tavalla vaikuttavista estrogeenipreparaateista.

Raimo Kr Salokangas

Kuparikierukka ei aiheuta munanjohtimen tukoksia

Ensimmäisiin kohdunsisäisiin ehkäisimiin liittyi koko joukko komplikaatioita, jopa rajujakin tulehduksia. Näistä puolestaan seurasi munajohtimien tukoksia ja sitä kautta lapsensaantiongelma. Kuparia sisältävät kierukat ovat ilmeisesti tulehdusriskin puolesta turvallisempia kuin aiemmat ehkäisimet, mutta niiden infertiliteettiä aiheuttavista vaikutuksista on vallinnut epätietoisuutta huolimatta siitä, että asiaa on koetettu pontevasti tutkia.

Pertti Kirkinen

Astmapotilaiden keuhkoverisuonissa antibioottihoitoon reagoivaa turvotusta

Kovin monia tutkimuksia ei ole käytettävissä astmapotilaiden keuhkoputkiston rakenteesta angiogeneesin ja verisuonten ympäristön ödeemien kannalta. Mykoplasmainfektio on jo vuosia yhdistetty krooniseen astmaan ja sen on hiirimalleissa osoitettu aiheuttavan mm. angiogeneesiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Neljäsosa nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä, mutta vain pieni osa saa hoitoa

Suomalaistutkijat selvittivät 20-24-vuotiaiden kaupunkilaisnuorten mielenterveyttä ja totesivat, että 24 %:lle voitiin määritellä psykiatrinen diagnoosi. Yleisimmät häiriöt olivat de-pressio (11 %), ahdistuneisuus (7 %) ja päihteiden tai huumeiden käyttö (6 %). Diagnoosin saaneista lähes 40 %:lla esiintyi useampi kuin yksi häiriö samanaikaisesti. Kun toimintakyvyn häiriö otettiin lisäkriteeriksi, pienenivät häiriöiden esiintymisluvut noin puoleen. Alkoholin väärinkäyttö ja persoonallisuushäiriöt olivat miehillä yleisempi kuin naisilla, mutta muuten naisilla oli häiriöitä enemmän kuin miehillä. Noin kolmannes diagnoosin saaneista oli ollut yhteydessä psykiatrisiin palveluihin, mutta vain 16%:lla oli parhaillaan hoitokontakti.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Nuortenkin masennus esiintyy suvuittain

Amerikkalainen väestötutkimus vahvisti jo aiemminkin tiedetyn asian, että vakavaa masennusta sairastavien nuorten vanhemmilla ja sisaruksilla esiintyy selvästi keskimääräistä useammin vakavaa masennusta, pitkäaikaista masentuneisuutta (dystymiaa) ja alkoholin väärinkäyttöä tai alkoholiriippuvuutta. Sen sijaan heillä ei ollut tavallista useammin ahdistuneisuutta, huumeiden käyttöä tai huumeriippuvuutta eikä antisosiaalista tai epävakaata persoonallisuushäiriötä Näyttääkin siltä, että suvuittain siirtyvä masennustaipumus on suhteellisen spesifistä.

Raimo Kr Salokangas

Astmapotilaan seuranta Kuka seuraa vai seuraako kukaan ?

Aikuisten astma on krooninen sairaus, johon voi liittyä pitkiä oireettomia jaksoja. Varhain aloitettu anti-inflammatorinen hoito ja potilaan omahoitovalmiudet ovat vähentäneet yhteydenottoja lääkäriin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä astma diagnosoidaan edelleen pääosin erikoissairaanhoidossa. Alueellisen hoito-ohjelman mukaan seurannan tulisi jatkua avohoidossa. Kesällä 2000 tehtiin potilaskysely vuonna 1997 avohoitoon siirtyneille astmapotilaille. Sen tulokset osoittivat, että lääkehoidon periaatteet oli omaksuttu oikein, mutta oireilevatkaan astmapotilaat eivät olleet lääkärin seurannassa.

Leena Tuomisto, Hannu Puolijoki, Timo Keistinen

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset Suomessa

Aivoverisuonisairauksien aiheuttamat vuotuiset suorat kustannukset olivat Suomessa 2,6 miljardia markkaa eli 6,1 % sairauden- ja terveydenhoidon kokonaiskustannuksista vuonna 1999. Epäsuorat kustannukset saattavat olla samaa suuruusluokkaa, mutta kitkamallia käyttäen ne näyttävät jäävän huomattavasti alle tämän summan. Väestön ikääntyminen voi vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa sairastuneiden sekä sairaanhoitopäivien lukumäärän.

Rainer Fogelholm, Aimo Rissanen, Mikko Nenonen

Pitkäkestoinen trombosytopenia

Trombosytopenia on tavallinen verenvuototaipumuksen syy, ja sen tausta on tärkeää selvittää hoitomahdollisuuksien täsmentämiseksi. Seuraavassa käsitellään pitkittyneen trombosytopenian syitä, selvittelyä sekä hoitomahdollisuuksia. Vuodon ja toimenpiteiden yhteydessä on turvattava riittävä hemostaasi. Trombosytopeenisillä potilailla hemostaasiin vaikuttavien lääkkeiden käyttö vaatii erityistä huolellisuutta.

Esa Jantunen