Dientamoebasta tuli Suomen yleisin tautia aiheuttava suolistoloinen

Dientamoeba fragilis -loisen aiheuttamia tautitapauksia diagnosoidaan entistä enemmän, tiedottaa Helsingin yliopisto. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella havaittiin 503 uutta Dientamoeba-tapausta vuonna 2017. Positiivisten löydösten määrä 20-kertaistui kymmenessä vuodessa.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kanteleen mukaan Dientamoeba on yleisempi kuin kihomato.

HUS:n tilanteen ennustetaan heijastelevan koko maan tilannetta.

Tutkijoiden mukaan löydösten lisääntynyt määrä ei vielä itsestään kerro taudin yleistymisestä vaan voi jopa kokonaan selittyä parantuneella diagnostiikalla. Nyt taudin aiheuttaja tunnistetaan paremmin.

– Emme usko, että Dientamoeba olisi 10 vuotta sitten levinnyt Suomeen, vaan sitä on todennäköisesti ollut täällä runsain määrin jo kauan, sitä ei vain ole osattu etsiä, sanoo Kantele.

HUSLAB:ssa oivallettiin vuonna 2007, millä tavalla loinen voidaan tunnistaa tavallisesta ulosteen loistutkimuksesta. Tämä lisäsi löydösten määrää. Vuonna 2017 käyttöönotetulla geenimonistusmenetelmällä tapauksia diagnosoitiin vielä 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

HUS:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat Dientamoebaa. Potilaiden oireet – pitkittyneet vatsavaivat, vatsakivut, vatsanturvotus, löysät ulosteet, ilmavaivat, jopa ulosteenkarkailu – olivat kestäneet keskimäärin 180 päivää ennen diagnoosin saamista.

Onnistuneet hoidon myötä oireet helpottivat suurella osalla potilaista.

– Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja. Tauti on ollut käytännön lääkäreille tuntematon. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa Kantele.

Tarttuu perheen sisällä

HUS:n infektioklinikassa on hoidettu pitkittyneitä tilanteita, jossa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta. Tautia on tyypillisesti tavattu pienten lasten perheissä.

– Jotkut kantavat Dientamoebaa oireettomasti, mutta osa saa hyvinkin hankalia oireita. Joku voi jopa laihtua 15 kiloakin. Yleinen sääntö on, että oireiselta potilaalta se tutkitaan ja hoidetaan. Muilta ei. Jos käy niin, että oireet eivät katoa edes meidän parhailla lääkkeillä, lähdetään selvittämään mahdollisia perheen sisällä tapahtuvia tartuntoja.

Kanteleen mukaan on hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita.

– Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään, Kantele sanoo.

Dientamoeba kannattaa tutkia alkuvaiheessa

Kanteleen mukaan lääkärin kannattaa pitää Dientamoeba mielessä, jos vastaanotolle tulee potilas pitkittyneiden vatsavaivojen takia.

– Dientamoeba kannattaa tutkia aika alkuvaiheessa. Turha tehdä suuria tutkimuksia, jos kyseessä onkin tämä loinen. Minulla käy potilaita, jotka ovat voineet käydä useita kertoja kolonoskopiassa ja kertovat, että heitä on tutkittu ja tutkittu, mutta syytä ei ole löytynyt.

Jotkut potilaat ovat kokeilleet myös useita dieettejä, jotka Kanteleen mukaan voivat joillakin helpottaa oireita.

– Joillakin dieetit voivat auttaa, koska suolen limakalvo on ärtynyt eikä siedä esimerkiksi sokereita samalla tavalla. Mitä ilmeisimmin tähän voi liittyä sekundäärinen laktoosi-intoleranssi. Joillekin potilailla oireet voivat vähentyä, kun menevät laktoosittomalle dieetille. Kun Dientamoeba saadaan häädettyä, laktoosin sieto palaa entiselleen.

Kantele arvelee, että Dientamoebaa kantaa noin 10 prosenttia suomalaisista, osa heistä oireettomasti.

Dientamoeba fragilis on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Tanskalaistutkimuksessa vuodelta 2013 sitä raportoitiin jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta.

Tuore tutkimus on osa LL Jukka-Pekka Pietilän väitöskirjatyötä, jota Anu Kantele ohjaa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Eurosurveillance-lehdessä (Pietilä Jukka-Pekka ym. Euro Surveill 18.7.2019).