Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin
Alkoholista johtuvia terveyshaittoja on useammin henkilöillä, joilla on perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön, selviää suomalaistutkimuksesta.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan yhteys käyttäytymiseen vaikuttavan geneettisen alttiuden ja terveysriskien konkretisoitumisen välillä. (Kiiskinen T ym. Transl Psychiatry 21.1.2020)
Tutkijat määrittivät tutkimukseen osallistuville kullekin alkoholinkulutukseen liittyvän yksilöllisen geneettisen riskiprofiilin hyödyntäen moderneja geenitutkimusmenetelmiä. Niin sanotun perimänlaajuisen riskipistemäärän perusteella osallistujien joukosta voidaan tunnistaa ne, joilla on keskimääräistä suurempi tai pienempi geneettinen alttius runsaaseen alkoholin kulutukseen.
Tutkijat testasivat, miten vahvasti tämä riskipistemäärä yhdistyy vakaviin alkoholinkäyttöön liittyviin terveyshaittoihin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 100 000 biopankkinäytteen antaneen tutkittavan aineistoa (FinnGen-tutkimus) ja kansallisia terveysrekistereitä. Osallistujista 4 785 oli saanut vakavia alkoholista johtuneita terveyshaittoja.
Osallistujat jaettiin geneettisen riskin perusteella viiteen samankokoiseen ryhmään, joissa tarkasteltiin terveyshaittojen esiintyvyyttä. Tulokset osoittivat, että korkeimmassa geneettisessä riskissä olevien ryhmässä oli lähes kaksinkertainen määrä vakavia alkoholin terveyshaittoja alimpaan riskiryhmää verrattuna. Korkeimmassa riskiryhmässä ennenaikaiseen kuoleman riski oli 30 prosenttia korkeampi alimpaan riskiryhmään verrattuna.
– On tiedetty jo vuosikymmeniä, että perimä vaikuttaa alkoholikäyttäytymiseen, mutta vasta modernin genetiikan menetelmät mahdollistavat niiden yksilöiden tunnistamisen, joilla on kohonnut riski kärsiä alkoholiin liittyvistä terveyshaitoista, toteaa tiedotteessa aiheesta väitöskirjaa valmisteleva LL Tuomo Kiiskinen Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), Helsingin yliopistosta.
Geneettisen riskisumman yhteys alkoholinkulutukseen
Terveysriskien lisäksi tutkijat selvittivät noin 40 000 osallistujan avulla geneettisen riskisumman yhteyttä alkoholinkulutukseen.
Selvisi, että mitä korkeampi geneettinen riskisumma oli, sitä enemmän alkoholia tutkittavat keskimäärin käyttivät. Tilastollinen yhteys näkyi erityisesti miehillä kaikissa tutkimusaineistoissa.
– Vaikka tilastollinen yhteys geenien ja alkoholikulutuksen sekä terveysriskien välillä olikin selvä, tuloksia tulkitessa on tärkeää huomata, että geenit eivät määrittele kenenkään alkoholikäyttäytymistä. Sekä korkeasta että matalasta riskiryhmästä löytyy niin paljon kuin vähän juovia henkilöitä, korostaa Tuomo Kiiskinen.
Tutkimuksesta vastannut professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta kertoo, että perimänlaajuisten riskipistemäärien hyödyntämisessä on paljon potentiaalia tautien ennaltaehkäisyssä ja tällaisen tiedon hyödyntämistä terveydenhuollossa tutkitaan parhaillaan laajasti.
– Nämä uudet työkalut auttavat osaltaan tunnistamaan ja auttamaan kohonneessa riskissä olevia. Geneettisen alttiuden mittaaminen tuo tunnettujen keinojen rinnalle uuden tavan tunnistaa kohonneessa riskissä olevia ja auttaa heitä mahdollisesti jo nuorella iällä ennen kuin alkoholin käyttö muuttuu ongelmaksi, hän kertoo.
