Levinneen borrelioosin epäilys oli väärä jopa puolella potilaista, osoitti HUS:ssa tehty tutkimus.

Joka kolmannella oireet johtivat uuteen diagnoosiin, ja joka viidennellä oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, tiedottaa HUS.

Borrelioosin toteaminen voi olla vaativaa. HUS:n infektiotautien klinikkaan tulee borrelioosiin liittyviä konsultaatiopyyntöjä runsaasti joka vuosi.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista tietoa potilaista, joista infektiotautien klinikkaa oli konsultoitu oletetun myöhäisvaiheen borrelioosin takia vuonna 2013.

Potilaat luokiteltiin sen mukaan, kuinka varma borrelioosidiagnoosi oli. Tutkimuksen 256 potilaasta borrelioosi oli varma tai todennäköinen 26 prosentilla, mahdollinen 25 prosentilla ja epätodennäköinen 47 prosentilla.

Tutkimuksessa otettiin huomioon potilaan oireet, ihomuutokset ja laboratoriotestien tulokset. Lisäksi potilaiden terveyttä seurattiin neljä vuotta, ja heiltä diagnosoidut sairaudet selvitettiin julkisen, yksityisen ja työterveyshuollon potilasasiakirjoista.

Taustaoireiden perusteella löydettiin aivan uusi diagnoosi noin 30 prosentille potilaista. Aiemmin diagnosoidut sairaudet aiheuttivat ainakin joitakin oireista 19 prosentille potilaista.

Arviolta 500 000 punkinpuremaa vuodessa

Virheellisesti borrelioosiksi luultujen oireiden taustalla oli useimmiten jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen, psykologinen tai toiminnallinen ongelma.

– Jos potilaalle ei ilmaannu leviävää borreliabakteerin aiheuttamaa ihottumaa tai kahden kuukauden sisällä oireiden alusta vasta-aineita, ei saa jäädä kiinni borrelioosidiagnoosiin, sanoo sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela HUS:n Tulehduskeskuksesta tiedotteessa.

Suomalaiset saavat vuosittain arviolta 500 000 punkinpuremaa. Laboratoriotestillä varmistettuja borreliainfektioita ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain 2 000. Viime vuosina niiden määrä on lisääntynyt.