1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut
Uutiset

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut

Psykologisen osaamisen merkitys on korostunut työterveyslääkärin työssä.

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut Kuva 1 / 1

EU-maissa jopa puolet työikäisten työkyvyttömyystuista liittyy mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyskysymysten merkitys työelämässä ja työterveyshuollossa on kasvanut nimenomaan viime vuosikymmeninä. Trendejä ei kuitenkaan voi suoraviivaisesti selittää sairastavuuden lisääntymisellä, sillä tilastoihin vaikuttavat myös esimerkiksi muuttuvat hoitokäytännöt, taloudelliset tekijät ja kulttuuriset ilmiöt, kirjoittavat Työterveyslaitoksen tutkijat Pekka Varje ja Ari Väänänen Lääkärilehdessä.

Mielenterveyskysymysten merkityksen kasvu työelämässä on merkittävällä tavalla liittynyt tunnekulttuurin muutokseen. Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä mm. lehdistössä, ja julkinen keskustelu on lisännyt mielenterveystietoisuutta. Tämän vuosituhannen puolella trendi on voimistunut entisestään.

Työterveyshuollon merkitys työntekijöiden henkisenä tukena on kasvanut. Työntekijät kääntyvät työterveyshuollon puoleen hakiessaan ratkaisuja väsymykseen ja tunne-elämän ongelmiinsa, jotka juontuvat vaikeista työtilanteista tai ihmissuhdeongelmista töissä ja kotona. Vastaanotolle tullaan sellaisissakin ongelmissa, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa sairauksiksi.

Myös työelämän vaatimusten muuttuminen on lisännyt mielenterveysongelmien hoidon tarvetta. Tulostavoitteet ovat koventuneet ja kilpailu lisääntynyt. Ihmissuhde-, yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja sekä laajaa kognitiivista kyvykkyyttä vaaditaan entistä laajemmin työelämässä. Heikosti koulutettujen ja oppivien työmahdollisuudet ovat vähentyneet. Yhä useampi työntekijä myös joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään, ja tämä lisää mielenterveyteen kohdistuvia riskejä ja mm. masennuslääkkeiden käytön todennäköisyyttä.

Lue myös

Monet työterveyslääkärit kokevat voimattomuuden tunteita auttaessaan potilaita esimerkiksi työyhteisön konfliktitilanteissa, sillä ne ovat vaikeasti perinteisen lääketieteen keinoin ratkaistavissa. Tulevaisuuden työterveyshuolto on osattava suunnitella vastaamaan tunne-elämää työstävien ja psyykkisiä työpaineita ratkovien työntekijöiden tarpeisiin. Toisaalta tarvitaan rajanvetoa, missä kulkee lääketieteellisen intervention kynnys.

Lähde: Varje P, Väänänen A. Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä. Suom Lääkäril 2018;73:2561–6.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 44/2018.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Marianne Jansson

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tietosuojavaltuutettu: Sote-ala tulkitsee tietosuojaa väärin

– Kuka näitä tulkintoja oikein tekee, kysyi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sote-alan seminaarissa torstaina.

Ajassa
Lääkäriliiton yt-neuvottelut päättyivät

Neuvottelut johtivat kuuden työsuhteen päättymiseen.

Tieteessä
Pilkkovatko suolen mikrobit lääkkeet?

Lääkkeiden teho voi vaihdella potilaan suolen mikrobivalikoiman mukaan.

Työssä
Kädenpuristus kertoo paljon Liisamari Krügerille

Epämääräinen arvio puristus­voimasta ei riitä, vaan se tulisi mitata.

Liitossa
Palkasta pitää voida puhua

Arvostus mitataan perinteisesti euroilla, eikä siinä ole mitään hävettävää, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Tieteessä
Uusi diagnoosimenetelmä voi vähentää verinäytteiden tarvetta

RFS-menetelmään perustuva testi tunnistaa myyräkuumeen virtsanäytteestä.