1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut
Uutiset

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut

Psykologisen osaamisen merkitys on korostunut työterveyslääkärin työssä.

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut Kuva 1 / 1

EU-maissa jopa puolet työikäisten työkyvyttömyystuista liittyy mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyskysymysten merkitys työelämässä ja työterveyshuollossa on kasvanut nimenomaan viime vuosikymmeninä. Trendejä ei kuitenkaan voi suoraviivaisesti selittää sairastavuuden lisääntymisellä, sillä tilastoihin vaikuttavat myös esimerkiksi muuttuvat hoitokäytännöt, taloudelliset tekijät ja kulttuuriset ilmiöt, kirjoittavat Työterveyslaitoksen tutkijat Pekka Varje ja Ari Väänänen Lääkärilehdessä.

Mielenterveyskysymysten merkityksen kasvu työelämässä on merkittävällä tavalla liittynyt tunnekulttuurin muutokseen. Stressi, masennus ja työuupumus ovat yhä enemmän esillä mm. lehdistössä, ja julkinen keskustelu on lisännyt mielenterveystietoisuutta. Tämän vuosituhannen puolella trendi on voimistunut entisestään.

Työterveyshuollon merkitys työntekijöiden henkisenä tukena on kasvanut. Työntekijät kääntyvät työterveyshuollon puoleen hakiessaan ratkaisuja väsymykseen ja tunne-elämän ongelmiinsa, jotka juontuvat vaikeista työtilanteista tai ihmissuhdeongelmista töissä ja kotona. Vastaanotolle tullaan sellaisissakin ongelmissa, jotka eivät ole selvästi luokiteltavissa sairauksiksi.

Myös työelämän vaatimusten muuttuminen on lisännyt mielenterveysongelmien hoidon tarvetta. Tulostavoitteet ovat koventuneet ja kilpailu lisääntynyt. Ihmissuhde-, yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja sekä laajaa kognitiivista kyvykkyyttä vaaditaan entistä laajemmin työelämässä. Heikosti koulutettujen ja oppivien työmahdollisuudet ovat vähentyneet. Yhä useampi työntekijä myös joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään, ja tämä lisää mielenterveyteen kohdistuvia riskejä ja mm. masennuslääkkeiden käytön todennäköisyyttä.

Lue myös

Monet työterveyslääkärit kokevat voimattomuuden tunteita auttaessaan potilaita esimerkiksi työyhteisön konfliktitilanteissa, sillä ne ovat vaikeasti perinteisen lääketieteen keinoin ratkaistavissa. Tulevaisuuden työterveyshuolto on osattava suunnitella vastaamaan tunne-elämää työstävien ja psyykkisiä työpaineita ratkovien työntekijöiden tarpeisiin. Toisaalta tarvitaan rajanvetoa, missä kulkee lääketieteellisen intervention kynnys.

Lähde: Varje P, Väänänen A. Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä. Suom Lääkäril 2018;73:2561–6.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 44/2018.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Marianne Jansson

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Biosimilaarit säästäisivät miljoonia

– Uudet hoidot pitäisi aloittaa markkinoilla olevalla halvimmilla biosimi­laarilla, sanoo Heikki Bothas.

Näkökulma
Lisää lääkärien ääntä sote-valmisteluun

Potilaskeskeinen toiminta antaa ­mahdollisuuden työotteeseen, joka ­haastaa perinteisen asiantuntijuuden, kirjoittaa Pekka Larivaara.

Liitossa
Jo 30 vuotta tutkittua tietoa suomalaisesta lääkärikoulutuksesta

Nuoret lääkärit olivat tyytyväisiä perus- ja erikoistumis­koulutukseensa.

Työssä
Lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia ­ehkäistään tiedolla

Jopa joka viides sairaalapotilas saa vakavan lääkehaitan.

Tiedepääkirjoitus
Tavoitteena laadukas endoskopiatoiminta

Endoskooppisesti pystytään nykyisin tekemään yhä vaativampia toimenpiteitä, jotka säästävät muun muassa resurs­seja, kirjoittavat Juha Saarnio ja Perttu Arkkila.

Ajassa
Teettääkö alaikäisen päätöskyvyn arviointi lisätyötä?

Huoltajat voivat jatkossa asioida alaikäisten lastensa puolesta Omakannassa aiempaa laajemmin.