1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Otsalohkodementia ei aluksi näytä muistisairaudelta
Uutiset

Otsalohkodementia ei aluksi näytä muistisairaudelta

Taudin esiintyvyys näyttää olevan Suomessa suurempi kuin muualla.

Otsalohkodementia ei aluksi näytä muistisairaudelta Kuva 1 / 1

Otsalohkodementian oireista valtaosa on psykiatrisia, vaikka tauti onkin degeneratiivinen neurologinen sairaus. Ensioireita ovat suunnitelmallisen toiminnan vaikeudet sekä persoonan ja käyttäytymisen muutokset. Muistin ongelmat ovat alkuvaiheessa yleensä vähäisiä. Tämä tekee taudin tunnistamisesta haasteellista, kirjoittavat professori Anne M. Remes ym. Lääkärilehdessä.

Otsalohkodementian ydinoireet, kuten apatia, sisäänpäinkääntyneisyys, sympatian tai empatian kokemisen katoaminen, epäsopiva käytös, käytöstapojen menettäminen, ritualistinen käytös tai lisääntynyt päihteiden käyttö, tulkitaan herkästi psykiatriseen sairauteen liittyviksi ja sairastuneet päätyvät ensin psykiatrin potilaiksi. Sairaus sijoittuukin neurologian ja psykiatrian rajapinnalle, ja sen diagnostiikassa ja hoidossa on hyödyllistä tehdä yhteistyötä erikoisalojen kesken.

Oireet alkavat yleensä 55–60 vuoden iässä, ja otsalohkodementia on työikäisten toiseksi yleisin muistisairaus. Hitaasti eteneviä käyttäytymisen ja persoonan muutoksia ei kuitenkaan usein pitkään aikaan huomata tai tulkita oikein. Tavallisimmat muistisairaustestit eivät välttämättä toimi otsalohkodementian diagnostiikassa. Diagnoosi perustuu oirekuvaan, neuropsykologiseen tutkimukseen ja aivojen magneettikuvauslöydökseen.

Noin puolella potilaista otsalohkodementiaa esiintyy suvussa. Taudin taustalta tunnetaan viisi merkittävää geneettistä tekijää, ja niistä yksi, C9ORF72-toistojaksomonistuma, on suomalaisilla potilailla erityisen yleinen. Siksi geenitesti voi olla täällä hyödyllinen ja nopea diagnostinen apuväline, mutta se tuo myös mukanaan vaikeita kysymyksiä etenkin lähisuvun tilanteesta ja perinnöllisyysneuvonnasta.

Lue myös

Otsalohkodementian taudinkulkuun vaikuttavia hoitomuotoja ei toistaiseksi ole. Silti tauti on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta oireisiin osataan suhtautua oikein ja niitä voidaan helpottaa lääkkeillä ja lääkkeettömin keinoin. Vahva psykiatrinen osaaminen on tarpeen hoidossa.

Viime vuosina tutkimus on osoittanut, että otsalohkodementia ja muut, harvinaisemmat otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisempiä kuin aiemmin luultiin. Etenevistä muistisairauksista niiden osuudeksi arvellaan 5–10 %, työikäisillä noin 20 %. Näiden tautien esiintyvyys näyttää olevan Suomessa suurempi kuin muualla maailmassa.

Lähde: Remes AM, Haanpää RM, Suhonen N-M, Junttila A, Solje E. Otsalohkodementia – salakavala muistisairaus. Suom Lääkäril 2018;73:37–41.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 1–2/2018.

Kirjoittajat
Marianne Jansson

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
"Koronatilanne on erittäin vakava"

Alle puolet tartuntojen lähteistä voidaan tällä hetkellä jäljittää.

Ajassa
Vuoden yleislääkäriksi valittiin Marita Räsänen

Suomen yleislääkärit GPF ry palkitsee vuosittain Vuoden yleislääkärin, jota kollegat ovat ehdottaneet.

Ajassa
”Kevään koronatilanne toistuu muutamassa viikossa”

Olemme seuraavien 4–6 viikon aikana varmaankin samassa tai ehkä pahemmassa tilanteessa kuin keväällä, arvioi toimialajohtaja, professori Ville Pettilä HUS:sta.

Kolumni
Hoitosuhteet vankipotilaiden kanssa

Tärkeää on ollut yhteisön kyky monen eri ­tason keskusteluun, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Ajassa
Toisiolaki torppasi tutkimusta

Toisiolain piti helpottaa rekisteritutkimusta, mutta nyt jopa potilasturvallisuus voi olla uhattuna.

Pääkirjoitus
Virtuaaliset Lääkäripäivät – etänä lähelläsi

Lääkäripäivien 2021 teema on Terve vai sairas?