Ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Siksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä. Näin toteaa Miika Nietola väitöstutkimuksessaan.

Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä.

Aineistona Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti

Aineiston muodostivat 12 058 pohjoissuomalaista, joiden syntymän laskettu aika oli vuonna 1966. Heitä on seurattu osana suurta NFBC 1966 -kohorttitutkimusta raskausajasta lähtien yli 50 vuotta. Kohortin joukosta etsittiin psykoottista masennusta sairastaneet. Elämänaikaiset psykiatriset diagnoosit, sairaalahoidot ja työkykytiedot kerättiin valtakunnallisista rekistereistä.

– Tutkimuksessa tutkin psykoottisen masennuksen riskitekijöitä hyödyntämällä rekisteritietojen lisäksi laajalti lapsuus- ja nuoruusiän mittaus- ja kyselytutkimuksia. Psykoottista masennusta verrattiin tutkimuksessa muihin vakaviin mielenterveyden häiriöihin, Nietola kertoo tiedotteessa.

Lisäksi väitöstutkimuksen osana julkaistiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi psykoottisen masennuksen epidemiologiasta.

Enemmistö sairastuneista naisia

Psykoottisen masennuksen elämänaikainen esiintyvyys on väitöstutkimuksen mukaan 0,35–1,0 prosenttia.

– Kyseinen häiriö vaikuttaisi tutkimuksen perusteella olevan yleisempi naisilla, kuten myös ei-psykoottisen masennuksen tiedetään olevan, Nietola toteaa tiedotteen mukaan.

Sairastumisikä psykoottisessa masennuksessa taas on keskimäärin korkeampi kuin esimerkiksi skitsofreniassa. Vanhempien mielenterveysongelmat olivat selkeä riskitekijä psykoottiselle masennukselle.

– Muuten löysimme vain vähän erityisiä riskitekijöitä tälle häiriölle, mikä voi viitata siihen, että taustalla saattaa olla hyvin erilaisia kehityskulkuja, Nietola arvioi tiedotteen mukaan.

Ennuste heikompi kuin ei-psykoottisessa masennuksessa

Psykoottisen masennuksen ennuste on väitöstutkimuksen mukaan parempi kuin skitsofreniassa, vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja heikompi kuin ei-psykoottisessa masennuksessa.

Psykiatrisia sairaalahoitoja psykoottiseen masennukseen sairastuneille oli kertynyt elämässään keskimäärin viisi. Noin puolet sairastuneista oli työkyvyttömyyseläkkeellä ja vain alle kolmannes oli aktiivisesti työelämässä. Noin kymmenen prosenttia menehtyi seuranta-aikana. Miessukupuoli ja oheissairastavuus olivat yhteydessä heikompaan ennusteeseen.

LL Miika Nietolan väitöstutkimus The risk factors, clinical characteristics and outcomes of psychotic depression – the northern finland birth cohort 1966 tarkastetaan Turun yliopistossa 16. lokakuuta.