Tutkijat havaitsivat suolistomikrobistossa kuolleisuutta ennustavan bakteeriryhmän
Tutkimuksen aineisto on osa THL:n toteuttamaa FINRISKI 2002 -tutkimusta.
Turun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä kansainvälisen tutkijaryhmän tutkijat havaitsivat, että suoliston enterobakteerien suuri määrä ennustaa kuolleisuusriskiä suomalaisessa aikuisväestössä.
Tutkimus (Salosensaari ym. Nat Comm 11.5.2021) on osallistujamäärältään maailman suurin väestötason selvitys ihmisen mikrobiomin yhteyksistä tulevien vuosikymmenten terveydentilaan ja elinajanodotteeseen.
Kuolleisuutta ennustaviin enterobakteereihin kuuluu muun muassa monia tunnetusti haitallisia bakteereja, joiden määrään myös elintavoilla voi olla vaikutusta.
– Suolistomikrobiston koostumusta tarkastelemalla pystyimme ennustamaan tarkemmin kuolleisuutta, vaikka muut tavanomaiset riskitekijät, kuten tupakointi ja ylipaino, otettiin huomioon. Käyttämämme aineisto mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa ihmisen mikrobiomin pitkän aikavälin terveysvaikutusten tutkimuksen väestötasolla, sanoo tiedotteessa professori, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen Turun yliopistosta.
Tutkimus perustui edustavaan yli 7 000 henkilön otokseen Suomen aikuisväestöstä. Aineisto on osa THL:n toteuttamaa FINRISKI 2002 -tutkimusta.
Suolistomikrobiston koostumus analysoitiin vuonna 2002 kerätyistä ulostenäytteistä. Tutkijoiden saatavilla oli seurantatietoa koehenkilöiden kuolleisuudesta vuoteen 2017.
Malli seuloi mikrobiryhmiä
Ihmisen mikrobiekosysteemit ovat yksilöllisiä ja sisältävät suuren määrän erilaisia bakteereja ja muita pieneliöitä.
Lyhyempää elinikää ennakoiva bakteeriryhmä löytyi, kun tutkijat yhdistivät miljardeja mikrobiston perimäaineksesta mitattuja DNA-ketjuja koehenkilöiden terveystietoihin.
Tutkijat laativat koneoppimismallin, joka seuloi laajasta mittausaineistosta mikrobiryhmiä, joilla oli merkittävä yhteys koehenkilöiden kuolleisuuteen mittausta seuranneiden parin vuosikymmenen aikana.
– Suomalaiset väestötutkimukset ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia kooltaan ja kattavuudeltaan. Uusien datatieteen menetelmien avulla voimme nyt entistä tarkemmin kartoittaa mikrobiomin yksilöllisiä yhteyksiä esimerkiksi ikääntymiseen ja kansantautien ilmaantuvuuteen, sanoo akatemiatutkija Leo Lahti Turun yliopistosta tiedotteen mukaan.
