Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi. Olavi Lukkarinen Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi? Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja. Pauliina Aukee, Jorma Penttinen Katsausartikkeli 17/2000 Kommentteja
Arkkitehti Mikael Paatela: Nyt pitäisi suunnitella tulevaisuuden sairaala - kukaan vain ei tiedä, millainen sen pitäisi olla Lääkärit tietävät jotain lääketieteen tulevaisuudesta; hoitajat pohtivat ja luovat uutta hoitokulttuuria. Tulevaisuus sijoittuu sairaalarakennuksiin, joita rakennetaan ja saneerataan nyt. Millainen rakennuksen pitäisi olla, siitä vain ei ole kenelläkään täydellistä kuvaa. Ulla Järvi Terveydenhuolto 17/2000 Kommentteja
Talouden piristysruiske vai muotivillitys? Lääketeollisuuden fuusioaalto jatkuu Lääketeollisuuden viimeisimmästä suurfuusiosta ilmoitettiin helmikuussa 2000 ja seuraavaa pidetään vain ajan kysymyksenä. Teollisuus perustelee fuusioita tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostamisella sekä säästöillä. Kriitikot ounastelevat yhdistymisaallon syyksi myös lääkeideoiden ehtymistä ja fuusiomuotia. Liisa Koivula Terveydenhuolto 17/2000 Kommentteja
Vuorovaikutustaitoja lääkäreille Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä. Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren Terveydenhuolto 17/2000 Kommentteja
Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla. Pauli Ståhlberg Terveydenhuolto 17/2000 Kommentteja
Aivohalvauksen riskitekijät ja ehkäisy E-vitamiinilla ja beetakaroteenilla 5.1.2000, Helsingin yliopisto Jaana M. Leppälä Väitös 17/2000 Kommentteja
Astman ja heinänuhan perheittäisestä kasautumisesta ja riskitekijöistä nuorilla suomalaisilla kaksosilla 14.1.2000, Helsingin yliopisto Maija Räsänen Väitös 17/2000 Kommentteja
Aivojen tapahtumasidonnaiset herätevasteet lasten tarkkaavuushäiriössä 14.1.2000, Kuopion yliopisto Riitta Kilpeläinen Väitös 17/2000 Kommentteja
Matala luuntiheys ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla 14.1.2000, Tampereen yliopisto Maria Backström Väitös 17/2000 Kommentteja
Keskosena syntyneiden lasten keuhkojen toiminta kouluiässä 21.1.2000, Helsingin yliopisto Anna Pelkonen Väitös 17/2000 Kommentteja
Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia. Per Ashorn Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Lyhyesti: Mäkikuisma ei ole harmiton sivustakatsoja Mäkikuisman väitetään parantavan depressiota. Niin luontaisvalmiste kuin se onkin, mäkikuisma ei suinkaan ole vailla farmakologisia vaikutuksia. Se voi näet vaikuttaa hyljintälääkepitoisuutta vaarallisesti vähentävästi. Mäkikuisma indusoi CYP450-isoentsyymiä 3A, jota mm. siklosporiini käyttää metaboloituakseen. Kahdelle potilaalle tuli akuutti sydänsiirrännäisen hyljintä, kun he olivat ottaneet mäkikuismaa - toinen lääkärin määräyksestä! Mäkikuismakuurin aikana siklosporiinipitoisuus pieneni yli 50 % ja taso palautui heti, kun luontaislääkitys lopetettiin. Cavete collegae! Robert Paul Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Lyhyesti: Siedätyshoidossa suun kautta ei tehoa pölypunkkiallergiaan Siedätyshoito pistosten sijasta suun kautta vaikuttaisi mukavalta. Italialaiset kokeilivatkin tätä huonepölypunkkiallergiaa sairastaville 75 nuhapotilaalle kahden vuoden ajan; sarjasta tosin putosi tehottomuuden takia pois 8/37 aktiiviryhmästä ja 15/38 lumeryhmästä. Ryhmien välillä ei todettu eroja oireistossa tai lääkkeiden käytössä. Sen sijaan seerumin IgE-vasta-ainepitoisuus pölypunkkia kohtaan suureni aktiivihoidossa, mutta ei verrrokeilla; suojaavaksi katsotuissa IgG4-pitoisuuksissa ei havaittu eroa. Vakavia sivuvaikutuksia ei raportoitu. Tutkijat eivät siis havainneet vastetta, mutta epäilivät saneeraustoimien osittain sekoittaneen tulosten luotettavuutta. Näin ollen joudumme edelleen tyytymään perinteisen saneerauksen ohella lääkkeisiin ja pistoksiin. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Lyhyesti: Koulukiusaaminen liittyy oppilaan pituuteen Wessexissa on seurattu tiettyä lapsikohorttia jo toistakymmentä vuotta. Aineistosta selvitettiin, miten pituus liittyy koulukiusaamiseen vertaamalla 92:ta noin 14-vuotiasta lyhyttä oppilasta 117 normaalipituiseen verrokkiin. Lyhyet oppilaat olivat keskimäärin 1,9 SD alle keskipituuden. Lyhyet pojat kokivat tulleensa kiusatuiksi sekä ala- että yläasteella. Kiusatut olivat myös enemmän yksikseen, vaikka kaverien lukumäärä oli sama pituudesta riippumatta. Tutkimus viittaa siihen, että pituuskasvulla on psykososiaalinen merkitys. Robert Paul Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Uusi astman hoitomuoto - laihdutus Pääkaupunkiseudun kollegat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen painon pudotuksen merkityksestä astman hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 38 ylipainoista (BMI 30-42 kg/m2) astmaatikkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin painonpudotusneuvontaa, johon kuului 12 ohjelmoitua laihduttamiseen tähtäävää ryhmäistuntoa (ohjelman kesto 14 viikkoa) ja 8 viikon mittainen vähäenergiainen ruokavalio (Nutrilett, 1 760 kJ/pv). Verrokkiryhmällä oli samat istunnot, mutta keskustelunaiheet valittiin ryhmän kesken vapaamuotoisesti. Hannu Puolijoki Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Paklitakseli testissä Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin. Heikki Joensuu Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa. Per Ashorn Lääketieteen maailmasta 16/2000 Kommentteja
Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista. Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 16/2000 Kommentteja
Ilmasto muuttuu, lisääntyvätkö hengitystieoireet? Tiede Ilmasto muuttuu, lisääntyvätkö hengitystieoireet? Oleellisia ovat vaikutukset kausiallergeenien esiintymiseen.
Hallinnon pitää jättää tiedelehdet rauhaan Pääkirjoitus Hallinnon pitää jättää tiedelehdet rauhaan Tiede voi olla väärässä, mutta niin kauan kuin parempaa ei ole, sitä pitää kunnioittaa, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Aktivistien hampaissa Terveydenhuolto Aktivistien hampaissa Ylilääkärit Riittakerttu Kaltiala ja Helena Liira joutuivat häirinnän kohteiksi, emeritusprofessori Paul Garner sai jopa tappouhkauksia.
Biopsia – kasvojen ihomuutosten diagnostiikan kulmakivi Tiede Biopsia – kasvojen ihomuutosten diagnostiikan kulmakivi Näytteenotto ihosta stanssilla kuuluu lääkärin perustaitoihin.
Tätä en unohda: Laitoin potilaan päähän tonttulakin Kliininen työ Tätä en unohda: Laitoin potilaan päähän tonttulakin – Ei päihteidenkäyttäjien elämä ole pelkästään päihteitä, sanoo apulaisylilääkäri Riina Korjamo.
Liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät ovat moninaisia Tiede Liikakasvuisuutta aiheuttavat oireyhtymät ovat moninaisia Tyypillisiä piirteitä ovat kehitysviive, verisuoniepämuodostumat ja hyperinsulinismi.
