Lyhyesti: Hengitysharjoituksista apua astmassa

Britit tutkivat, mikä on hengitystekniikan opetuksen osuus potilaan hyvinvoinnin kannalta. 33 aikuisesta astmaatikosta niille, joiden tekniikassa oli puutteita, tämän seikan lyhyestäkin läpikäynnistä todella oli hyötyä elämän laatua ja astman tasapainoa mittaavien pisteytysten perusteella. NNT-luku (number needed to treat) sille, että terapialla saatiin merkitsevää paranemista terveydentilaan oli yhden kuukauden kohdalla 1,96 ja kuuden kuukauden kohdallakin vielä 3,57. Tässä pohtimista pelkkään lääkehoitoon uskoville...

Hannu Puolijoki

Eikö mikään lääke auta pientä vinkujaa?

Näyttöä keuhkoputkia laajentavan lääkkeen tehosta pienen lapsen pihinään hakee kanadalainen satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, johon otettiin 149 alle vuoden ikäistä ensimmäisen infektionaikaisen hengenahdistusepisodin vuoksi sairaalahoitoa tarvinnutta lasta. Lasten iän keskiarvo oli 4,3 kuukautta ja 71 %:lla infektion aiheuttajana oli RS-virus. Lapset satunnaistettiin saamaan joko raseemista adrenaliinia, albuterolia tai keittosuolaa sumuttimella 1-6 tunnin välein tarpeen mukaan. Annokset vastasivat meillä yleisesti käytössä olevia annoksia. Muita tukihoitoja, kuten lisähappea tai nesteytystä i.v. lapset saivat tilanteen mukaan.

Marjo Renko

Infliksimabin immunogeenisuus - tärkeää, uutta tietoa kliinikolle

Muuhun hoitoon reagoimattomassa Crohnin taudissa saadaan usein suotuisa vaste infliksimabiin. Fistuloivaan Crohnin tautiin infliksimabi tuo avun ainakin puolelle potilaista. Kliinikot ovat kuitenkin kokemuksen karttuessa huomanneet, että toistuvien infliksimabi-infuusioiden teho heikkenee vähitellen. Syyksi on arveltu lääkkeen immunogeenisuutta eli vasta-ainetuotantoa, jolla elimistö hylkii lääkettä. Asiaan tulee tärkeää lisätietoa Belgiassa tehdystä tutkimuksesta.

Robert Paul

Astman omahoito kannattaa

Suomessakin on selvitetty astman omahoidon hyödyllisyyttä mm. tamperelaisten kollegojen tutkimuksessa. Nyt asialla olivat hollantilaiset. Aineisto koottiin 19 yleislääkärin potilaista, jotka tekivät myös astmadiagnoosin. Seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja potilaita oli mukana yhteensä 214 (ikä 16-60 v, naisia 62 %). Heistä 104 satunnaistettiin tavanomaisen hoidon ja 110 ohjatun omahoidon ryhmään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mykoplasmaa astman pahenemisvaiheessa

Israelissa selvitettiin serologisilla menetelmillä astman pahenemisvaiheen taustalta epätavallisia patogeeneja (Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia pneumoniae, Legionella spp., Coxiella burnettii). 100 potilaasta 18:lta löytyi mykoplasma, kun ortopedisesta yksiköstä kootusta samansuuruisesta verokkiaineistosta se löytyi vain kolmelta (p = 0,0006). Mykoplasman infektioimista 10:llä oli viitteitä myös muista patogeeneista; virus oli kyseessä seitsemällä. Muiden taudinaiheuttajien suhteen erot eivät olleet ryhmien välillä merkitseviä. Löydökset poikennevat tutkitun alueen ja infektiopaineen selittäminä, mutta näiden tulosten pohjalta vain mykoplasma näyttää varteenotettavalta atyyppiseltä infektioiden aiheuttajalta astman pahenemisvaiheessa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Pitkään jatkuva masennusoireilu heikentää vanhuksen kognitioita

Ranskalaiset tutkijat seurasivat prospektiivisesti neljän vuoden ajan 59-71-vuotiaiden kognitiivista suorituskykyä MMSE:llä (Mini-Mental State Examination) ja vertasivat sen muutoksia suhteessa depressiivisyyteen. Tutkimukseen valittiin 1 003 kognitiiviselta tasoltaan normaalia (MMSE > 26 pistettä) tutkittavaa. Ei-depressiivisten ja episodittaisista masennusoireista kärsineillä kognitiivinen suorituskyky heikkeni yhtä paljon (15-16 %:lla yli 3 pistettä) mutta jatkuvasta depressiivisestä oireilusta kärsivillä selvästi enemmän (25 %:lla yli 3 pistettä). Vanhuksen masennuksen hoito on siis kognitiivisten toimintojenkin säilymisen kannalta erityisen perusteltu, jos masennusoireet ovat runsaita tai jatkuvat pitkään.

Raimo Kr Salokangas

Vaikuttaako sairaalassa suoritettujen leikkausten määrä lonkkamurtumien hoidon tuloksiin?

Terveyspoliittisessa keskustelussa väitetään usein, että hoitotulokset ovat parempia suurissa hoitoyksiköissä. Tutkimustieto ei kuitenkaan toistaiseksi riitä tukemaan suurtuotannon parempia hoitotuloksia. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden määrä ei ollut yhteydessä huonompaan tai parempaan hoidon vaikuttavuuteen. Keskittäminen saattaa kuitenkin olla paikallaan muiden skaalaetujen, kuten kustannusten vuoksi. Aineisto koottiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Kuolinsyyrekisteristä ja erikoissairaanhoidon Benchmarking-tietokannasta.

Pekka Rissanen, Reijo Sund, Miika Linna, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Rousi, Isto Nordback

Aktivoitunut proteiini C - käyttöaiheet vaikeassa sepsiksessä

Fysiologisista antikoagulanteista aktivoitunut proteiini C estää hyytymistekijöiden Va ja VIIIa toimintaa ja trombiinin muodostumista sekä stimuloi fibrinolyysiä. Lisäksi sillä on anti-inflammatorisia vaikutuksia. Rekombinanttitekniikalla tuotetun ilmisperäisen aktivoituneen proteiini C:n on osoitettu olevan turvallinen ja vähentävän merkittävästi sepsispotilaiden kuolleisuutta. Uuden arvokkaan lääkkeen käyttöaiheita on tässä katsauksessa pyritty rajaamaan tarkasti, jotta hoidolla saavutettava hyöty olisi kustannuksiin nähden mahdollisimman suuri.

Ville Pettilä, Juha Perttilä, Esko Ruokonen, Esa Rintala, Ari Uusaro, Tero Ala-Kokko, Olli Takkunen

Iäkkään lonkkamurtumapotilaan kuntoutumiseen liittyvät ongelmat

Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutumista hidastavat mm. korkea ikä, muut sairaudet, heikentynyt toimintakyky, heikko ravitsemustila, sekavuus ja dementia. Hoitoajat erikoissairaanhoidossa ovat lyhentyneet ja potilaat siirtyvät mahdollisimman nopeasti terveyskeskussairaaloihin. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että varhainen kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja hyvä kokonaistilan hoito nopeuttavat kuntoutumista. Keskittämällä kuntoutus vanhusten sairauksiin perehtyneisiin ja riittävin resurssein varustettuihin yksiköihin voidaan nopeuttaa toimintakyvyn palautumista, lyhentää sairaalahoidon kestoa ja vähentää dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista.

Tiina M. Huusko

Totaalinen kipu - kärsimys

Kuolevan potilaan kokema totaalinen kipu on kärsimystä, johon liittyy fyysisen kivun lisäksi joukko muita oireita, kuten yleinen epämukavuus, ahdistuneisuus ja pelko. Oireisiin liittyy tunne oman ruumiin toimintakyvyn ja samalla itsenäisyyden menettämisestä. Potilaan oireiden tulkitseminen voi olla vaikeaa, joten kivun lievitys on kärsimyksen lievittämisen lähtökohta. Sen avulla voidaan vähentää potilaan ahdistusta ja auttaa häntä kokemaan turvallisuutta, merkityksellisyyttä ja omanarvontuntoa.

Juha Hänninen

Tukevatko terveyskeskusten sisäiset käytännöt laadukasta työtä?

Suositus laadunhallinnasta terveydenhuollossa painottaa muun muassa organisaation sisäisten prosessien kehittämistä ja henkilöstön osaamista. Selvitimme kyselyn avulla yli 50 terveyskeskuksen lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien näkemyksiä työyhteisönsä kokouksiin, sisäiseen tiedottamiseen, koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä käytännöistä. Noin kolmasosassa terveyskeskuksia käytetään järjestelmällisiä laadunkehittämisen työtapoja ja puolessa terveyskeskuksia toiminnan arviointi on käynnistänyt jatkotoimenpiteitä. Organisaation kokous-, tiedotus- ja koulutuskäytännöillä on tärkeä merkitys palvelujen laadun kehittämisessä.

Erja Toropainen, Seppo Miilunpalo

Selvitys lääkärien ja hoitajien välisestä työnjaosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Lääkäreiden ja hoitajien välisen työnjaon muutoksia koskevat ehdotukset ovat toistaiseksi koskeneet pääsiassa perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoidon tilanteen selvittämiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tehtiin kysely ylilääkäreille, ylihoitajille ja osastonhoitajille (n = 464). Kyselyn avulla kerättiin tietoa HUS:n sairaaloiden työnjakoon liittyvistä käytännöistä, koulutuksesta, toimivaltuuksista ja vastuun määrittelemisestä. Suonensisäisen nesteytyksen aloittaminen ilmoitettiin useimmiten siirretyksi. Siirrettäväksi ehdotetuista toiminnoista yleisimpiä olivat eri alojen ultraäänitutkimukset.

Oili Kärkkäinen, Juha A. Tuominen, Anja Seppälä, Jaakko Karvonen

Uudet antigeenit Lymen borrelioosin serologiassa

27.2.2003 Helsingin yliopisto

Tero Heikkilä

Inhibiinit ja aktiviinit munasarjan ja lisämunuaiskuoren toiminnassa

28.2.2003 Kuopion yliopisto

Teemu Vänttinen

Kolmen aminohapon puutos alfa2B-adrenergisessa reseptorissa

1.3.2003 Turun yliopisto

Paula Heinonen

Kolinergisen hermovälityksen ja amyloidi beeta -peptidin merkitys Alzheimerin taudin synnyssä

7.3.2003 Kuopion yliopisto

LI Liu

Syövän soluproliferaation, sidekudoksen ja verisuonten tietokoneavusteinen kuvantaminen

7.3.2003 Oulun yliopisto

Jaakko Laitakari

Lyhyesti: Turha täikampa

Päätäiden uusi tuleminen on onneksi herättänyt myös tutkijat. Floridassa saatiin kasaan aineisto vajaasta sadasta keskimäärin 8-vuotiaasta, joilla nähtiin päätäitä. Kaikkien hiuksia pestiin 10 minuutin ajan 1-prosenttisella permetriinisampoolla ja joka kolmannen hiukset kammattiin vielä tiheällä täikammalla. Myös perheenjäsenten päät tarkistettiin ja tarvittaessa hoidettiin. Viikon kuluttua täitä nähtiin edelleen 77 %:lla kammatuista ja 54 %:lla kampaamattomista ja heillä permetriinipesu uusittiin. Kahden viikon kuluttua täittömiä oli 73 % kammatuista ja 78 % kampaamattomista. Kirjoittajat ihmettelevät aivan syystä permetriinikäsittelyn huonoa tehoa ja toteavat, että täikampakaan ei tulosta paranna.

Marjo Renko

Lyhyesti: Yhdistelmähoidolla vaikutusta keuhkoahtaumassa

Laajassa monikansallisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia, selvitettiin 12 kuukauden aikana, vaikuttaako keuhkoahtaumataudissa budesonidin ja formoterolin kiinteä yhdistelmä (160/4,5 myyg; kaksi inhalaatiota x 2/pv) tehokkaammin kuin nämä lääkkeet (budesonidi 200 myyg 2 x 2/pv tai formoteroli 4,5 myyg 2 x 2/pv) yksinään tai pelkkä lumelääke. Mukana oli 812 COPD-potilasta, joiden FEV1 oli keskimäärin 36 % viitetasosta. Mielenkiintoista on, että vakavia pahenemisvaiheita oli yhdistelmähoitoa saaneilla 24 % vähemmän kuin lumeryhmässä ja 23 % vähemmän kuin formoterolia saaneilla. Ventilaatiofunktioissa saatiin yhdistelmähoidolla myös paras vaste, kuten myös paikoin oirepisteytyksessä. Kaiken kaikkiaan uutta tietoa ongelmallisesta tutkimuskentästä antava tutkimus.

Hannu Puolijoki

Hormonikorvaushoito lisää diabeetikon sydäntautiriskiä

Satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, ettei estrogeenia sisältävä vaihdevuosiajan korvaushoito estä sydäntautien kehittymistä. Pikemminkin on saatu viitteitä siitä, että sydänongelmat saattavat lisääntyä hoidon alussa.

Pertti Kirkinen