Lääkärien ehdotuksia terveyskeskustyön kehittämiseksi Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimus IV

Lääkärien mielestä tärkeimmät terveyskeskustyötä kehittävät tekijät ovat työn pakkotahtisuuden vähentäminen, palkkauksen parantaminen, lääkärimäärien lisääminen ja oman työn hallinnan kehittäminen. Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002 -tutkimukseen osallistuneista noin 2 400 lääkäristä 94 % esitti vähintään yhden terveyskeskustyötä koskevan kehittämisehdotuksen. Nais- ja mieslääkärien kehittämisehdotukset erosivat jonkin verran toisistaan, samoin kuin eri yliopistoista valmistuneiden ehdotukset.

Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Outi Haggren, Katri Tirkkonen, Esko Kumpusalo

Biopankit ja tietoon perustuva suostumus

Biopankkeihin kerätään keskitetysti aineistoa lääketieteen ja kansanterveyden tutkimukselle. Materiaali saadaan lahjoituksina, mutta miten vapaaehtoisten luovuttajien suostumus sopii näkemykseen tietoon perustuvasta suostumuksesta? Eihän näytteen luovutushetkellä ole useinkaan mitään tietoa siitä, miten aineistoa myöhemmin käytetään.

Helena Siipi, Kaija Rossi

Lyhyesti: Risteilevät norovirukset

Vuonna 2002 Yhdysvalloissa ilmoitettiin CDC:lle risteilyaluksilta 21 ripulitautiepidemiaa, joista peräti 9 oli norovirusten aiheuttamaa. Norovirukset (Norwalk-like) kuuluvat kalikiviruksiin. CDC:n raportissa kuvataan viiden laivan epidemioita. Monella aluksella epidemiat toistuivat peräkkäisillä risteilyillä perusteellisesta desinfektiosta huolimatta. Ilmeisesti tehokas tarttuvuus ihmisestä toiseen ja viruksen säilyminen ympäristössä olivat syynä tähän. Vasta risteilyjen keskeyttäminen lopetti epidemiat muutamassa laivassa. Tauti eli pahoinvointi, oksennukset ja vesiripuli kestää 12-60 tuntia. Itämisaika on 12-48 tuntia. Spesifistä hoitoa tai rokotetta ei ole. CDC suosittelee hyvää hygieniaa, sairaiden nopeaa eristämistä ja ahkeraa käsien pesua.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Uskommeko myytteihin vai tutkittuun tietoon?

Eräs keuhkolääketieteen myytti on ollut, että sytologisen tutkimukseen otetun pleuranesteen määrän tulisi olla suuri, mutta miksi? Tämä aksiooma kyseenalaistettiin selvittämällä, riittäisikö pienempikin määrä. Aineistossa oli 282 diagnostisen pleurapunktion läpikäynyttä potilasta (näytteitä 374), ja näytteen määrän mukaan arvioitiin syöpädiagnostiikan osuvuus. Tilastollista riippuvuutta näytevolyymin ja osuvuuden välillä ei ollut, trendiä kyllä. Pääkirjoituksessa pohditaan tulosta ja toisaalta toistettujen punktioiden tuomaa lisäarvoa malignien solujen löytymiseen. Tässä suhteessa vaikuttaa siltä, että pienikin (nesteen määrä) voisi kaunista ja antaa diagnoosiin johtavaa tietoa. Toisaalta tutkimus osoittaa, että myyttejä on syytä medisiinassa aika ajoin kyseenalaistaa.

Hannu Puolijoki

Tarvitaanko thoraxkuva keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa?

Suomessa, kaikentyyppisten röntgenlaitteiden luvatussa maassa, myös thoraxkuvia otetaan enemmän kuin muualla. Mm. Israelissa politiikka on hivenen erityyppistä - ja voipa olla osin oikeampaa. Kollegat siellä tutkivat, mitä eroa mm. taustatekijöiden, kliinisen kuvan, taudin kulun ja infektioetiologian sekä laboratoriotutkimusten suhteen on pneumonisella keuhkoahtaumataudin pahenemisella verrattuna tilanteeseen, jossa pneumoniaa ei todeta, ja millaisia päätelmiä näistä olisi tehtävä hoitoa ajatellen. Mukana näyttää olleen myös oululaista panosta.

Hannu Puolijoki

Eturauhassyöpäpotilaan PSA: onko suureneminen oire vai löydös?

Seerumin prostataspesifisen antigeenin määrityksen käyttöönotto 1980-luvun jälkipuoliskolla muutti peruuttamattomasti käsitystä eturauhassyövästä. Se on aiheuttanut lääkäreille hankalia tilanteita. PSA:lla voidaan seuloa oireettomia miehiä tai seurata hoidon tehoa. PSA-arvon on todettu olevan myös suuri stressin aiheuttaja prostatakarsinoomapotilaille. Ilmiötä on kutsuttu PSAdyniaksi.

Ossi Lindell

Nefronien määrä ja verenpainetauti

Essentiaalisen hypertension etiologiaa ei vieläkään tunneta, vaikka sairaus on kovin yleinen ja tutkimus intensiivistä. Erään hypoteesin mukaan vika voisi olla munuaisissa, ja eritoten siinä, että nefronien määrä on verenpainepotilailla pienempi kuin muilla. Nefronien pieni määrä puolestaan saattaa olla synnynnäisesti määräytyvä asia.

Robert Paul

Lyhyesti: Vanhempien avioero altistaa masennukselle ja alkoholiriippuvuudelle

Vanhempien menetys lapsuudessa lisää masennuksen riskiä aikuisiässä. Teoreettisesti mielenkiintoisessa kaksostutkimuksessa todettiin kolme vaikutuskanavaa: Vanhemman kuolema (ennen 16 vuoden ikää) lisäsi lapsen depression riskiä erittäin jyrkästi, mutta riski palasi tavanomaiselle tasolle 12 vuodessa. Vanhempien avioero lisäsi depression riskiä myös merkitsevästi, mutta riskitaso palasi tavanomaiseksi vasta 30 vuoden kuluttua. Vanhempien ero lisäsi myös alkoholiriippuvuuden riskiä eikä riski palannut normaaliksi koko seuranta-aikana. Depressioriski oli samanlainen sukupuolesta riippumatta, mutta vanhempien avioeron vaikutus alkoholiriippuvuuteen oli voimakkaampi naisilla. Vanhemman kuoleman aiheuttamat psykologisesti haitalliset vaikutukset ovat voimakkaita, mutta kapeampia ja ajallisesti rajallisia verrattuna vanhempien avioeron vaikutuksiin.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pleuraneste sydänleikkauksen jälkeen tavallista

Nashvillessa Tennesseessa selvitettiin, miten sydänleikkauspotilailla esiintyy pleuranestettä kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Aineistoon kuului 389 peräkkäistä potilasta, joista 312:lle tehtiin tavanomainen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus, 37:lle ohituksen lisäksi läppäoperaatio ja 40:lle vain läppätoimenpide. Ohitusleikkausryhmissä nestettä esiintyi 63-62 %:lla, pelkän läppäleikkauksen jälkeen vain 45 %:lla. Yleensä nesteen määrä oli vähäinen; yli neljänneksen hemithoraxista nesteen määrä ylitti vain kymmenesosalla. Keskeinen oire oli hengenahdistus; kipu ja kuume olivat epätavallisia. Vuoden seurannassa neste valtaosin häipyi kokonaan, mikä on sydänleikkauspotilaita seuraavien kollegojen hyvä muistaa.

Hannu Puolijoki

Kehitysvammahuollon haasteellisimmat asiakkaat Suojatoimenpiteet Pääjärven kuntayhtymässä

Kehitysvammaisten laitoshoitoon liittyviä suoja- eli pakkotoimenpiteitä selvitettiin Pääjärven kuntayhtymässä. Noin 10 %:iin laitoshoidossa olevista asiakkaista sovellettiin suojatoimenpiteitä, joista yleisin oli omaan huoneeseen lukitseminen. Kaksi kolmasosaa suojatoimenpiteistä alkoi yöaikana. Tutkimusryhmälle tyypillistä vertailuryhmään verrattuna oli keskimäärin nuorempi ikä, parempi fyysinen toimintakyky, heikommat vuorovaikutustaidot, ärtyisä ja väkivaltainen käyttäytyminen, ahdistuneisuus, alavireisyys ja poikkeava käyttäytyminen. Suojatoimenpidekäytännön kehittämisen ohella on tärkeää lisätä kehitysvammaisten tutkimusta sekä parantaa hoitoa ja kuntoutusta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita pohditaan parhaillaan työryhmämuistion pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä.

Terhi Koskentausta, Heikki Seppälä, Heimo Valkama

Kahdella tuhannella suomalaisella toimiva munuaissiirrännäinen

Munuaissiirtojen määrän lisääntyessä ja hoitotulosten parantuessa on tänä syksynä saavutettu tilanne, jossa yli 2000 suomalaisella on toimiva munuaissiirre, mikä on lähes kaksinkertainen määrä dialyysihoidossa oleviin potilaisiin verrattuna. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on hyljinnän estolääkityksen optimointi niin, että riskit potilaalle ja siirrännäiselle olisivat mahdollisimman vähäiset. Lääkevaihtoehtoja on olemassa, mutta korvausjärjestelmän hitaus vaikeuttaa uusien lääkkeiden käyttöä lääketutkimusten ulkopuolella.

Kaija Salmela, Lauri Kyllönen

Asbestisairauksien radiologiaa

Suomessa on vuosien kuluessa noin 200 000 työntekijää altistunut asbestille. Merkittävimmät sairaudet, bilateraaliset pleuraplakit, asbestoosi sekä työperäinen keuhkosyöpä, ovat paremmin todettavissa tietokonetomografialla kuin perinteisellä thorax-kuvauksella. Tietokonetomografian herkkyydestä johtuen hyvänlaatuiset keuhkopussin muutokset ovat yleinen löydös, ja radiologinen rajanveto ammattitaudin ja normaalin tilan välillä kannattaa tehdä arvioimalla muutosten laajuutta. Nykyinen asbestisairauksien radiologinen diagnostiikka vaikuttaa epäyhtenäiseltä erityisesti fibroosin havaitsemisen ja sen määrän arvioinnin suhteen. Jatkokoulutus yhtenäisen radiologisen ammattitautidiagnostiikan luomiseksi olisi tärkeää.

Mia Tiitola, Tapio Vehmas

Säärihaavan hoito hitusiirrolla

Säärihaavan hoito vaatii kärsivällisyyttä, koska sen paraneminen kestää usein kuukausia, jopa vuosia. Ihon kasvaminen haavan yli on hidasta, ja haava tulehtuu herkästi. Kirjoittaja esittelee yksinkertaisen hitusiirtotekniikan, jossa pieniä ihon hitusia siirretään kasvamaan haavan pohjaan. Haavan umpeenkasvu nopeutuu, ja tekniikkaa voidaan käyttää melko laajojenkin haavojen hoitoon.

Kari Eskola

Syöpäsäätiö palkitsi plastiikkakirurgin

- Tämä on paras kannustus, mitä voin saada, iloitsee Savonlinnan keskussairaalan plastiikkakirurgi Helena Puonti Syöpäsäätiöltä äskettäin saamastaan Hyvä syöpälääkäri -palkinnosta. Erityisen merkittävänä hän pitää tunnustusta siksi, että se annettiin potilaiden ja työtovereiden aloitteesta.

Arja Ukkonen

Kuopion yhteispäivystystutkimus Onko yhteispäivystyksessä turhia käyntejä?

Toukokuussa 2002 Kuopiossa suoritetussa yhteispäivystystutkimuksessa kartoitettiin yliopistosairaalassa toimivan ympärivuorokautisen yleislääkäripäivystyksen toimintaa myös päivystysavun tarpeen osalta. Lääkärit arvioivat 14 % käynneistä aiheettomiksi päivystyskäynneiksi. Päivystävän lääkärin apua ei lääkärin arvion mukaan olisi tarvittu 10 %:ssa tapaturmista, 13 %:ssa äkillisistä sairaustapauksista, 20 %:ssa pitkäaikaisen sairauden pahenemistilanteista ja 29 %:ssa tapauksista, joissa pitkäaikainen sairaus jatkui ilman äkillistä pahenemisvaihetta.

Juhani Miettola, Matti Halinen, Pertti Lipponen, Seppo Hietakorpi, Mirja Kaukonen, Esko Kumpusalo

Kyselytutkimus Keski-Suomesta: Sopimusohjauksen odotetaan lisäävän luottamusta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin kyselytutkimus sopimusohjausneuvotteluihin osallistuneille. Yleiset odotukset sopimusohjaukseen olivat korkealla. Uskottiin, että sopimusohjaus parantaa toimijoiden välistä yhteistä ja työnjakoa, hoitoketjujen toimivuutta ja erikoissairaanhoidon ohjausta. Uskottiin myös, että kuntien ja sairaanhoitopiirin välinen luottamus kasvaa. Yleisen positiivisen suhtautumisen rinnalla havaittiin, että eri toimijaryhmien odotuksissa oli huomattavia eroja. Sairaanhoitopiirin johdon, kunnanjohtajien ja poliitikkojen odotukset olivat selvästi korkeammat kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lääkäreiden.

Asko Rytkönen, Sakari Möttönen

Schengen-sopimus lopetti buprenorfiinin hankkimisen Ranskasta Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maiden välillä tarvitaan apteekin kirjoittama todistus

Huumaavien lääkkeiden kuljettamiseen Schengen-maasta toiseen on tarvittu kuluvan vuoden alusta lähtien erillinen todistus. Käytännössä todistusta kuitenkin kysytään varsin harvoin. Sopimuksen ensimmäinen todellinen, lääkkeisiin liittyvä vaikutus on ollut se, että buprenorfiinia ei voi enää tuoda laillisesti Ranskasta Suomeen.

Terhi Hermanson, Pekka Järvinen

Kasvutekijät pikkukeskosen keuhkoissa

2.12.2002 Helsingin yliopisto

Patrik Lassus

Bradykiniinin tasoa säätelevät entsyymit verenkierrossa ja sydänlihaksen soluvälitilassa

5.12.2002 Helsingin yliopisto

Antti Kuoppala

Liikuntaelinten kipujen yhteydet liikunnan harrastamiseen, työn kuormitukseen ja yksilöllisiin tekijöihin

5.12.2002 Helsingin yliopisto

Helena Miranda