Nuorten suunnistajien äkkikuolemat Ruotsissa Tutkimustulokset Ruotsista ja Suomesta

Vuosien 1979-92 välisenä aikana terveenä pidetyille ruotsalaisille suunnistajille sattui 17 äkkikuolemantapausta. Tämä aiheutti melkoisen kohun Ruotsissa sekä myös Suomessa. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla menehtyneistä oli piilevä verenkiertoelimistön sairaus. Urheilijan sydämen ja verenkiertoelimistön piilevien sairauksien tutkiminen ei ole helppoa. Artikkelissa tarkastellaan mitä Ruotsissa on todella tapahtunut ja miten asiaa on tutkittu. Lisäksi annetaan suosituksia, jotka tähtäävät siihen, että urheilijoiden sinänsä harvinaisia äkkikuolemia voitaisiin välttää.

Olli J. Heinonen, Jouko Karjalainen, Matti Viitasalo Matti Mäntysaari, Pekka Saikku, Urho Kujala

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo

Säteilyonnettomuuksiin varautuminen vaatii monen tahon yhteistyötä

Viranomaisten varautumissuunnittelu kattaa monia eri syistä johtuvia säteilyvaaratilanteita. Ydinvoimaloiden lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa muun muassa vääriin käsiin joutuneet ydinaseet, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, satelliitit ja aluksissa olevat ydinaseet sekä ydinreaktorit. Varautumisessa ja mahdollisten vaaratilanteiden aikaisessa toiminnassa tarvitaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa.

Janne Koivukoski

Terveydenhuollon uudistukset Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa

Terveydenhuollon uudistaminen on tämän hetken kuuma keskustelunaihe useimmissa Euroopan entisissä sosialistimaissa. Neuvostoliiton perestroikan tuulet levisivät myös terveydenhuoltojärjestelmään, ja laajamittainen uudistus alkoi vuonna 1988. 1980-luvun lopulla myös mm. Unkari, Puola, Bulgaria ja Tsekkoslovakia osoittivat halunsa terveydenhuollon uudistamiseen. Tavoitteena oli sosialistisen terveydenhuoltojärjestelmän syrjäyttäminen ja korvaaminen uudella sairausvakuutusjärjestelmällä. Artikkelissa käsitellään vanhaa terveydenhuoltojärjestelmää, siihen ehdotettuja uudistuksia sekä Itä-Euroopan väestön terveydentilaa.

Vladimir Semenov

Vastasyntynytkin hyötyy kivunlievityksestä

Vasta viime vuosikymmenen aikana on kumottu pitkään vallalla ollut uskomus, että vastasyntynyt ei tunne kipua. Kuitenkin jo pienellä keskosella kivun aistimiseen osallistuvat hermoston osat ovat hyvin kehittyneet. Vastasyntynyt tuntee kipua, kärsii siitä ja reagoi kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin käyttäytymisellään sekä fysiologisilla, hormonaalisilla ja metabolisilla stressivasteilla samoin kuin aikuinen. Erityisesti hengitysvaikeuksista kärsivät vastasyntyneet reagoivat voimakkaasti epämiellyttäviin tai kivuliaisiin hoitotoimenpiteisiin, minkä seurauksena tapahtuu haitallisia hapetuksen ja verenkierron muutoksia. Vastasyntyneen tuntema kipu on vaikeasti arvioitavissa, koska lapsi ei pysty sitä sanallisesti ilmaisemaan.

Rottien aorttasiirroista apua ateroskleroosin tutkimiseen

Elinsiirron akuutti hyljintä on pitkälti torjuttavissa kudostyypityksellä, sytologisella rejektiodiagnostiikalla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä. Siirtojen suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt krooninen rejektio, mikä usein johtaa siirrännäisen menetykseen kuukausien tai vuosien kuluttua siirrosta. Toisaalta ongelmaksi on muodostunut epäselvyys siitä, onko siirretyn elimen menetyksen syynä todella krooninen rejektio, perustaudin uusiutuminen vai immunosuppressiivisen lääkityksen aiheuttama kudosvaurio. Tavanomaista ateroskleroosia muistuttavat suonimuutokset ovat kroonisen rejektion tärkein ilmenemismuoto. Toisin kuin tavanomaiset ateroskleroottiset leesiot, jotka sijaitsevat suonessa paikallisina plakkeina, kroonisen rejektion arterioskleroosi on konsentrinen ja sen vaskulaariset vauriot kattavat koko suonen pituuden.

Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.

Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Vaikeita sivuvaikutuksia terbinafiinista

Ruotsin Läkemedelsverket raportoi vuoden alussa ilmestyneessä lehdessään uuden sienilääkkeen, terbinafiinin (Lamisil), sivuvaikutuksista. Syyskuusta 1992 vuoden 1993 syyskuuhun sivuvaikutusraportteja terbinafiinista oli tullut 208. Runsaat sata oli iho-oireita. Eksanteemaa ja angioödeemaa kumpaakin oli 40 tapausta. Lisäksi makuhäiriöitä on raportoitu yli 70 tapauksessa.

Tupakointi haurastuttaa luustoa

Vaikka osteoporoosin ja tupakoinnin välillä on jo pitkään arveltu olevan yhteyttä, ei asiasta tähän mennessä ole ollut saatavana täsmällistä tietoa. Nyt Australiassa tehdystä kaksostutkimuksesta selviää, kuinka paljon tupakka todellakin vaikuttaa luuston haurastumiseen.

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Escherichia colin fluorokinoloniresistenssi

Jo aikaisemmin on Etelä-Euroopan maista raportoitu virtsan Escherichia coli -bakteerien fluorokinoloniresistenssin lisääntyneen. Nyt sveitsiläinen tutkijaryhmä varoittaa samasta ongelmasta, tällä kertaa neutropeenisillä potilailla. Fluorokinoloneja käytetään näillä potilailla infektioprofylaksina, koska ne ovat laajakirjoisia ja niitä voidaan annostella suun kautta.

Tatuoinnin infektiovaarat

Tiesitkö, että 1960-luvun alussa 12 % englantilaisista ja 6,3 % ruotsalaisista miehistä oli hankkinut itselleen tatuoinnin. Yhdysvalloista on tuoreempaakin aineistoa: 9 % miehistä ja 1 % naisista oli tatuoitu vuonna 1983. Lisäksi naisten osuuden on väitetty jopa nelinkertaistuneen viimeisten 20 vuoden aikana.

Aikuisten epiglottiitti tänään

Äkillinen kurkunkannen tulehdus on viime vuosikymmenenä yleistynyt aikuisilla, ja taudin kuva on samalla muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan. Taudin tyypillisin oire on nielemiskipu, ja aikuispotilaan nielemiskivun syy onkin yleensä aina selvitettävä kurkunpään peilitutkimuksella. Muina oireina saattaa ilmetä kuumetta, harvemmin hengenahdistusta. Epiglottiitin antibioottihoidoksi suositellaan ensisijaisesti kefuroksiimia. Potilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon. Huolellinen seuranta on välttämätöntä sekä sairaalaan kuljetuksen että hoidon aikana. Hengitys turvataan tarvittaessa endotrakeaalisella intubaatiolla. Trakeotomiaa tarvitaan harvoin.

Juhani Nuutinen, Tommi Torkkeli, Pirkko Ruoppi, Aarno Kari

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Väkivaltaisuusvaaran arviointi

On väitetty, ettei väkivaltaisuus ole lainkaan lääketieteellinen käsite. Samoin on toistuvasti esitetty, ettei väkivaltaisuusvaaraa kyettäisi millään tavoin arvioimaan. Kumpikaan näistä käsityksistä ei pidä paikkaansa, sillä lääketieteellis-luonnontieteellinen tarkastelu tarjoaa erittäin hyvän pohjan väkivaltaisuusvaaran arvioinnille. Vaarallisiksi todettujen potilaiden hoito ei aina ole mahdollista; lainsäädäntö hankaloittaa erityisesti persoonallisuudeltaan poikkeavien ja päihteiden käyttäjien väkivaltaisuuteen puuttumista.

Panu Hakola, Jari Tiihonen, Heikki Vartiainen, Markku Eronen

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila