Haavanhoitoon kannattaa panostaa

Kroonisen haavan hoitoon on nyt panostettu Suomessa. Tampereen yliopistolliseen sairaalaan on perustettu moniammatillinen haavakeskus, ja vastaavat hankkeet muissa yliopistosairaaloissa etenevät vauhdilla. Moniammatillista haavanhoitoa on keskitetty menestyksellisesti ja innovatiivisesti myös pienemmissä sairaaloissa, esimerkkinä Kainuun keskussairaalan maakunnallinen jalkautunut haavapoliklinikka. Haavanhoidon asiantuntijaopinnot ovat lisänneet tasaisesti hoitajien osaamista. Nyt myös lääkäreille on tarjolla täydennyskoulutusta, kun Lääkäriliitto on hyväksynyt haavanhoidon erityispätevyysohjelman.

Ilkka Kaartinen, Leena Berg, Heli Lagus

Monisairaiden räätälöity hoitomalli lisää tyytyväisyyttä, muttei tuo säästöjä

Terveydenhuollon palvelujen käyttö on epätasaista, sillä kymmenesosa potilaista käyttää 80 % palveluista. Paljon palveluja käyttävään potilasryhmään kasautuu kroonisia sairauksia, mielenterveysongelmia ja huono-osaisuutta. Tämän potilasryhmän hoitoa on pyritty kehittämään suunnittelemalla potilaslähtöisiä, räätälöityjä moniammatillisia hoitomalleja. Yhdysvalloissa tehty hoitokoe selvitti intervention vaikuttavuutta, myös terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta.

Helena Liira

Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Onko kortikosteroidipistoksista hyötyä polven nivelrikossa?

Käypä hoito -suosituksessa suositellaan polvinivelrikon pahenemisvaiheessa kortikosteroidipistoksia lievittämään kipua. Ajatus kortikosteroidien hyödyistä perustuu niiden tulehdusta lievittävään vaikutukseen. Systemoidut katsaukset ja meta-analyysit ovat antaneet hoidon vaikutuksen suuruudelle varsin erilaisia arvoja. Nyt JAMAssa oli aiheesta päivitetty, tuoretta Cochrane-katsausta kriittisesti tarkasteleva meta-analyysi. Siinä tutkittiin, miten alkuperäistutkimusten koko vaikuttaa tulosten tulkintaan.

Kaisu Pitkälä

Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen ­ Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Kuntoutussuositukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen ­ Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Kaksi viidestä potilaasta (41 %) sai kuntoutussuosituksia akuutin sairaalajakson aikana, osoittaa tutkimus aivoverenkiertohäiriöpotilaiden varhaisen kuntoutuksen toteutumisesta akuuteilla sairaalajaksoilla ­Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Yli puolet potilaista (57 %) tapasi terapeutin tai erityistyöntekijän vähintään kerran. Kotona asuminen ennen sairastumista, yläraajan toimintahäiriö, parempi tajunnantaso siirtymävaiheessa ja muistisairauden puuttuminen olivat yhteydessä kuntoutussuositusten saamiseen. Kaikille potilaille ei tehty moniammatillista kuntoutusarviota, eikä osa epikriiseistä ollut hoitoketjun ohjeiden mukaisia.

Rosanna Curiqueo Tarnanen, Marja Mikkelsson

Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä

Moniammatillinen kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen Päijät-Hämeessä

Potilaiden toimintakyky parani merkitsevästi, mutta terapian määrä jäi alle suositellun, osoittaa Päijät-Hämeessä tehty tutkimus aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden potilaiden kuntoutuksesta. Aktiivinen kuntoutus varhaisvaiheessa on tärkeää potilaiden toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuksen saatavuus oli samaa tasoa kuin Suomen keskussairaaloissa yleensä. Kuntoutussuunnitelmien ja -tavoitteiden tarkkuudessa oli kuitenkin vielä parannettavaa. Selvityksessä tarkasteltiin moniammatillisuutta ja intensiteettiä koskevien suositusten ­toteutumista, toimintakyvyn muutosta sekä kuntoutustavoitteiden ja -suunnitelmien laatimista.

Viljami Kemppi, Katri Laimi, Marja Mikkelsson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030