Milloin ja miten nuorelta naiselta etsitään rintasyöpää?

Alle 40-vuotiailla naisilla rintasyöpä on harvinainen; sen riski on 0,4 %. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain keskimäärin 135 alle 40-vuotiasta naista, heistä noin 15 alle 30-vuotiaina. Kaikkiaan rintasyöpään sairastuu Suomessa noin 4 850 naista vuodessa (1). Riski sairastua rintasyöpään nuorena on samaa luokkaa kaikkialla maailmassa. Se on myös pysynyt vakaana eikä ole kasvanut vuosikymmenten aikana kuten yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpien ilmaantuvuus länsimaisen elämäntavan leviämisen myötä.

Katja Hukkinen

Kommunikaatiokuulosuojaimet parantavat sotilaslentäjien viestintää

Radio speech communication and workload in military aviation: a human factors perspective

Taija Lahtinen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät näkyvissä jo lasten valtimoissa

Clinical correlates of arterial stiffness, tone, and reactivity in children

Aapo Veijalainen

Kortisonihoito tulehduksellisissa ihosairauksissa

Glucocorticoid receptors in inflammatory skin diseases. The effect of systemic and topical glucocorticoid treatment on the expression of GRα and GRβ

Minna Kubin

Ylipainoisten polvinivel voi mennä sijoiltaan matalaenergisessä tapaturmassa

Multidetector computed tomography and magnetic resonance imaging of acute knee trauma

Erno Peltola

Sydänsairauksien ja -kuolleisuuden vaara huomioon nuorena sairastetun syövän jälkeen

Late mortality and cardiovascular morbidity after cancer at a young age in Finland

Andreina Kero

Ohitusleikkauksella paras pitkäaikaistulos päärunkotaudissa

Ohitusleikkaus on perinteisesti ollut vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan sepelvaltimotaudin perushoito, mutta viime vuosina pallolaajennusta on yhä useammin käytetty myös päärunkoahtauman hoidossa. Pääosin Pohjoismaissa tehty tuore tutkimus osoittaa, että ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitovaihto suurelle osalle näistä potilaista.

Juhani Airaksinen

Kokeelliseen hoitoon kohdistuu paljon odotuksia

Varhaisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin osallistuvat potilaat toivovat kokeelliselta hoidolta paljon. Lähes kaikki toivovat jotenkin hyötyvänsä hoidosta ja joka kymmenes toivoo paranevansa. Lähes puolet potilaista haaveilee paranemisesta, vaikka pitääkin sitä epätodennäköisenä.

Sirkku Jyrkkiö

Laihdutus parantaa ylipainoisen kognitiivista suorituskykyä

Ylipaino heikentää aivojen toimintaa vähentämällä sokeriaineenvaihduntaa, aiheuttamalla tulehdusreaktioita ja lisäämällä oksidatiivista stressiä. Monikansallinen tutkimusryhmä selvitti meta-analyysillä, parantaako laihduttaminen ylipainoisten kognitiivista suorituskykyä.

Tero Taiminen

Kuvantamistutkimukset tulevat umpilisäke-tulehduksen diagnostiikkaan

Umpilisäketulehduksen diagnoosi on perustunut anamneesiin, palpaatiolöydökseen ja veren leukosyyttien sekä CRP-arvon mittaamiseen. Epäilty diagnoosi on varmennettu leikkauksessa, ja samalla on hyväksytty jopa 20–30 %:n huti eli normaalin umpilisäkkeen poisto diagnostisena toimenpiteenä. Tällainen menettely ei enää ole kansainvälisesti hyväksyttävää – leikkaus ei ole diagnoosin apuväline.

Hannu Paajanen

Kenelle lihavuusleikkaus?

Vaikeasta tai sairaalloisesta lihavuudesta kärsii suomalaisista miehistä 5 % ja naisista 7 %.

Paulina Salminen, Vesa Koivukangas

Suurentunut plasman kreatiniiniarvo päivystyspotilaalla – miten toimin?

Kun potilaalla todetaan akuutti munuaisvaurio, diagnostiikassa ja hoidossa on keskeistä etiologian ­selvittäminen: onko potilaalla heikentynyt munuaisperfuusio (prerenaalinen vika), onko virtsateissä ­virtausestettä (postrenaalinen vika) vai onko kyseessä renaalinen, munuaistason vaurio?

Risto Tertti, Heikki Saha

Ravintolisistä sairaalareissu

Ravintolisien käyttöön voi liittyä vakaviakin haittoja, kuten nämä kolme tapausselostusta osoittavat.

Annikka Kalliokoski, Pekka Saastamoinen, Liisa Hakaste, Elina Armstrong, Ruut Laitio

Terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja kuraattorit peruskouluissa 2008–2015

Tutkimuksessa selvitetään peruskoulujen terveydenhoitajien, lääkärien, psykologien ja kuraattorien työpanoksia ja niiden muutoksia kouluissa ja terveyskeskuksissa 2008–15 sekä palvelujen alueellista tasa-arvoa.

Kirsi Wiss, Timo Ståhl, Vesa Saaristo, Hanne Kivimäki, Marjut Frantsi-Lankia, Arja Rimpelä

Kenelle kunnia kuuluu?

Kansainvälisten monikeskustutkimusten yleistyessä tiedeartikkelien kirjoittajalistat pitenevät. Vuonna 1981 suurin Thomson Reutersin indeksoiman tiedeartikkelin tekijämäärä oli 118. Nykyään biolääketieteellisillä tutkimuksilla voi olla jopa yli 2 000 tekijää (1).

Pertti Saloheimo

Sidekalvon kunto vaikuttaa silmänpainetta alentavan leikkaushoidon ennusteeseen

The predictive role of conjunctival histopathological changes in primary open-angle glaucoma and exfoliation glaucoma patients in the prognosis of deep sclerectomy

Minna Helin-Toiviainen

Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tuloksia

Patient and operation related factors influencing the outcome of knee arthroplasty

Jaakko Järvenpää

Varusmiespalvelusaika on ikkuna nuoren miehen terveyteen

Health behavior of young adult men and the association with body composition and physical fitness during military service

Maria Hagnäs

Terveysongelmat varhaisessa aikuisiässä ennakoivat työkyvyttömyyseläkettä

Lifestyle and health-related factors in relation to musculoskeletal and mental disability – a life course approach

Heikki Frilander

Lasten virtsatieinfektioiden jälkeisten kuvantamistutkimusten ohjesäännöissä parantamista

Ultrasonography alone is not enough to exclude vesicoureteral reflux in all small children after a urinary tract infection

Marko Ristola