Akuutti sappirakon tulehdus paras leikata heti

Akuuttiin sappirakon tulehdukseen sairastuneet potilaat on edelleen syytä leikata heti, myös silloin kun valitaan laparoskooppinen leikkaustapa, osoittaa tuore meta-analyysi. Näin potilaat välttyvät taudin uusilta komplikaatioilta ja selviävät lyhyemmällä sairaalassa vietetyllä ajalla ja sairauslomalla.

Anne Juuti

Viillon sijainnilla on väliä

Mitä kautta miehen ponnistusinkontinenssin hoitoon tarkoitettu kolmikomponenttinen pumpattava proteesi pitäisi asentaa? Tätä selvitettiin neljässä keskuksessa vuosina 1987-2007 tehtyjen 158 leikkauksen tulosten perusteella. Tavoitteena oli tietenkin onnistunut virtsanpidätyskyvyn palauttaminen.

Ossi Lindell

Rasvavalinta vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskiin

Tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudin riskiä. Nyt tehdyssä meta-analyysissä voidaan osoittaa rasvahappojen lisäyksen tai korvaamisen vaikutus sydäntautitapahtumiin saakka.

Tiina Laatikainen

Verihiutaleinjektioista ei apua akillesjänteelle

Uutena hoitomuotona markkinoitu verihiutaleilla rikastettu plasma akillesjänteeseen injisoituna ei tuone merkitsevää etua tendinopatian hoidossa.

Katariina Korkeila

Dopamiini syrjään sokin hoidosta?

Noradrenaliini näyttäisi olevan hieman dopamiinia turvallisempi verenpainetta nostava lääke sokin hoidossa tuoreen monikeskustutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa satunnaistettiin yhteensä yli 1 600 sokkipotilasta (keski-ikä 68 vuotta) saamaan joko dopamiinia tai noradrenaliinia ensisijaisena verenpainetta nostavana lääkkeenä riittävän nesteytyksen rinnalla. Ryhmät olivat perusominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia. Yli 60 % potilaista kärsi septisestä sokista.

Juhani Airaksinen

Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Aiempien tutkimusten perusteella tromboosiprofylaksia käytetään liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laskimotukosten estomenetelmiä ja tukosprofylaksin toteutumista suomalaisissa sairaaloissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka monessa sairaalassa on käytössä kirjallinen tukosprofylaksisuositus.

Veli-Pekka Harjola, Matti Hillbom, Jouni Ahonen, Ilkka Kantola, Hannele Rintala, Jukka Lumio, Ilmo Kellokumpu, Hannu Kankaanranta, Päivi Härkki, Hannu Miettinen, Riitta Lassila

Pikkulapsen laryngiitti

- Laryngiitti eli kurkunpäätulehdus on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, jonka keskeisiä oireita lapsilla ovat sisäänhengityksen vaikeutuminen ja tunnusomainen kuiva, haukkuva yskä.

Hannele Pruikkonen, Marjo Renko, M.D.

Astmapotilaan on tärkeää tietää oma paras PEF-arvonsa

- Spirometria on ensisijainen tutkimus astman diagnostiikassa, mutta PEF-kotiseuranta toimii apuna osalle potilaista.

Tuomas Jartti, Timo Vanto

Tietoja terveysosoittimista terveytemme.fi-sivustolta

- Kuntien lakisääteinen velvoite on seurata väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. Eri politiikka- ja terveysohjelmissa on esitetty seurattavaksi erilaisia, osittain päällekkäisiäkin terveysosoittimia, ja väestöryhmittäistä tietoa on heikosti saatavissa.

Pia Pajunen, Timo Koskela, Seppo Koskinen, Risto Kaikkonen, Tuija Martelin, Suvi Parikka, Tiina Laatikainen, Antti Uutela, Arpo Aromaa

Laskimokomplikaatiot ovat yleisiä tahdistinasennuksen jälkeen

Pysyviä sydämentahdistimia on maailmanlaajuisesti asennettu arviolta runsaalle kahdelle miljoonalle ihmiselle. Tavallisimpia syitä tahdistimen asennukselle ovat sydämen hidaslyöntisyys ja johtoratajärjestelmän katkokset. Kuten kaikkiin muihinkin kajoaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, liittyy myös tahdistinhoitoon haittavaikutusten riski. Kliinisen kokemuksen sekä aiemmin julkaistujen tapausselostusten ja poikkileikkaustutkimusten perusteella on ollut tiedossa, että laskimoteitse asennettuihin tahdistinjohtoihin voi liittyä laskimoiden tukkeutumisia ja laskimonsisäisiä hyytymiä. Systemaattisia eteneviä tutkimuksia laskimokomplikaatioista on kuitenkin tehty vähän ja tiedot komplikaatioille altistavista tekijöistä ovat olleet puutteellisia ja osin ristiriitaisia.

Petri Korkeila

Tietokonetomografia on monivamma- ja tehohoitopotilaiden tutkimisen kulmakivi

Tietokonetomografia on röntgensäteitä hyväkseen käyttävä lääketieteellinen kuvantamismenetelmä. Parantunut tekniikka on sekä nopeuttanut että tarkentanut kuvantamista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokonetomografian käyttö onnettomuuksissa vaikeasti vammautuneiden henkilöiden tutkimisessa on lisääntynyt. Myös tehohoitopotilaiden sairauksien tutkimisessa tietokonetomografia on osoittautunut verrattomaksi avuksi. Tietokonetomografian vaikuttavuudesta potilaiden hoitoon on varsin vähän tutkittua tietoa.

Lauri Ahvenjärvi

Uudet lääkkeet lisäävät elinaikaa kalliilla hinnalla

Etäpesäkkeiseen suolistosyöpään sairastuneen potilaan elinaika on pidentynyt uusien lääkehoitojen ansiosta. Hinta saavutettua elinvuotta kohden on kuitenkin kova.

Sirkku Jyrkkiö

Proteinuria on huonon ennusteen merkki

Yksinkertainen liuskatestiin perustuva proteinurian toteaminen voisi olla tärkeä ja sensitiivinen riskimarkkeri väestötasolla. Tämä ilmenee Kanadassa tehdystä rekisteritutkimuksesta, jossa seurattiin yli 920 000:ta aikuista, joista oli rekisteröity lähtövaiheessa tieto seerumin kreatiniinista sekä virtsan proteiinin mittauksesta (liuskatesti tai albumiinin ja kreatiniinin suhde). Kohortista oli suljettu pois vaikeaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavat sekä ne, joilla glomerulussuodosnopeus (eGFR) oli jo lähtövaiheesssa alle 15 ml/min/1,73 m2. Päätetapahtumina pidettiin kuolemaa, sydäninfarktia ja munuaisen vajaatoiminnan kehittymistä. Keskimääräinen seuranta-aika oli noin kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Hellävaraisempikin sykekontrolli riittää eteisvärinäpotilaalle

Sinusrytmin kiihkeä tavoittelu ei ole aina järkevää eteisvärinäpotilaan hoitoa, koska pelkällä eteisvärinän sykkeen hallinnalla päästään usein toiminnallisesti ja ennusteellisesti vastaavaan hoitotulokseen. Eteisvärinän sykkeen tiukkaa hallintaa eteis-kammiojohtumista hidastavilla lääkkeillä on kuitenkin pidetty tärkeänä, vaikka kriittinen tutkimustieto asiasta on puuttunut.

Juhani Airaksinen

Hälytysmerkkejä on etsittävä edelleen

Vakavan infektion mahdollisuuden arvioiminen on vaikeaa, kun potilas on lapsi, eikä helpotusta ole luvassa myöskään tuoreen katsauksen perustella.

Katariina Korkeila

Kannattaako päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoito?

Ensi- ja turvakotien liitossa on kehitetty hoitojärjestelmä, jossa päihdeongelmainen äiti voi olla tiiviissä laitoshoidossa yhdessä vauvansa kanssa odotusajasta lähtien. Hoidossa tuetaan yhtaikaa äidin pysymistä päihteittä ja hänen suhdettaan vauvaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan päihde-ensikotihoidossa olevien äiti-vauvaparien lähtökohtaista tilannetta ja hoidon tulokseen vaikuttavia tekijöitä.

Marjukka Pajulo

ADHD ja päihteet

- Päihdehäiriöt ovat ADHD-potilailla selvästi yleisempiä kuin muussa väestössä.

Asko Niemelä, Sami Leppämäki, Mauri Aalto, Pekka Rapeli, Antti Holopainen, Pekka Tani, Hannu Lauerma

Kansallinen terveysarkisto - vajaa vuosi aikaa liittymiseen Osa I: Mistä uudessa tietojärjestelmässä on kyse?

- Julkisen terveydenhuollon yksiköiden tulee liittyä 1.4.2011 mennessä Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa), jossa on sähköinen arkistopalvelu (eArkisto) sekä sähköistä reseptiä (eResepti) varten reseptikeskus.

Ilkka Winblad, Päivi Hämäläinen, Jarmo Reponen

Kansallinen terveysarkisto - vajaa vuosi aikaa liittymiseen Osa II: Mitä ongelmia järjestelmän käyttöönotossa ennakoidaan?

Laki velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköitä ja potilaskertomustietoja sähköisesti arkistoivia yksityisiä lääkäripalvelun tuottajia liittymään Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) 1.4.2011 mennessä. Rakenteeltaan monimutkaiseen arkistoon liittyminen vaatii resursseja.

Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Päivi Hämäläinen

Estrogeenihoidosta ei verisuonihaittoja, kun vaihdevuosiin liittyy voimakas hikoilu

Keskimäärin kolme neljäsosaa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii hikoiluoireista, ja jopa puolet heistä kokee oireensa sietämättömiksi. Estrogeeni on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin; sitä käytti vuonna 2008 yli 350 000 suomalaista naista. Hormonihoidon vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa, joissa naiset olivat itse alun perin päättäneet aloittaa hormonihoidon lieventääkseen vaihdevuosioireitaan, hormonihoito selvästi suojasi sydän- ja verisuonisairauksilta. Sen sijaan tutkimuksissa, joihin otettiin mukaan naisia, joilla pääsääntöisesti esiintyi vain vähän tai ei lainkaan hikoiluoireita, hormonihoito ei suojannut sydänterveyttä, vaan saattoi jopa vaarantaa sitä hoidon alkuvaiheessa. Tämä ristiriita voidaan selittää osin sillä, jos hikoiluoire sinänsä vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan ja hormonihoidon käyttäjät edellä mainituissa tutkimuksissa ovat tässä suhteessa erilaiset; tätä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Asia on hyvin tärkeä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten yleisin kuolemansyy.

Pauliina Tuomikoski