Kolesterolitaso, itsemurhat ja tapaturmakuolleisuus? Epidemiologisten tutkimusten mukaan veren kokonaiskolesterolipitoisuudella ja kuolleisuudella näyttää olevan J-käyrän muotoinen yhteys siten, että pieni kolesterolipitoisuus korreloi traumaperäisten kuolemien ja itsemurhien kanssa. Korkea kolesterolitaso korreloi tunnetusti sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Ensiksi mainittu yhteys on liitetty havaintoon, jonka mukaan kolesteroli lisää aivokudoksessa serotoniinin takaisinottoa hermosoluihin. Serotoniinin vähäisyys on puolestaan liitetty impulsiiviseen käyttäytymiseen. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 33/2001 Kommentteja
Lisääkö sydäninfarktin jälkeen aloitettu estrogeenikorvaushoito sydänkohtauksia? Hormonikorvaushoito lisää tromboembolian vaaraa jopa kolminkertaiseksi. Toisaalta hoito vaikuttaa myönteisesti mm. kolesteroliaineenvaihduntaan ja verisuonen endoteelin toimintaan. Ainoassa satunnaistetussa tutkimuksessa (HERS) hoito ei kuitenkaan vaikuttanut sepelvaltimotautipotilaan pitkäaikaisennusteeseen, vaikka aikaisemmat kontrolloimattomat tutkimukset olivat viitanneet edulliseen vaikutukseen. Juhani Airaksinen Lääketieteen maailmasta 33/2001 Kommentteja
Psykoosipotilaan aggressiivisuus Ensipsykoosiin sairastuneilla kolmen vuoden aikana esiintynyttä aggressiivista käyttäytymistä selvitettäessä vakavaa aggressiota (aseenkäyttöä, seksuaalista väkivaltaa tai uhrin vahingoittamista) havaittiin noin 10 %:lla potilaista ainakin yhden psykoosiepisodin aikana ja lievempää aggressiota runsaalla 20 %:lla potilaista. Aggressiivisesti käyttäytyneet potilaat (33 % kaikista) olivat muita useammin työttömiä, käyttivät usein huumeita ja käyttäytyivät hoitokontaktissa yliaktiivisesti. Diagnoosiryhmä tai psykoottisten oireiden laatu ei ennakoinut aggression esiintymistä, mutta kaksoisdiagnoosiin (psykoosi ja huumeriippuvuus) liittyi 6-kertaisesti suurentunut aggression riski. Vakava aggressio kohdistui 40 %:ssa tapauksista perheenjäseniin, 17 % potilaista kohdisti sen muihin tuttuihin ja 17 % vieraisiin. Hoitohenkilökunta joutui vakavan aggression kohteeksi 11 %:ssa tapauksista. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 33/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Koiraat käymässä tarpeettomiksi Australialaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla hiiren munasolu saadaan hedelmöitetyksi somaattisesta solusta lähtöisin olevalla geenimateriaalilla. Menetelmä muistuttaa Dollyn kloonauksessa käytettyä. Siinä ei kuitenkaan tumattomaksi tehtyyn munasoluun siirretä kloonattavan solun tumaa, vaan kemiallisesti haploidiksi tehdyn solun kromosomisto. Spermatta hedelmöitetyt munasolut kasvoivat koeputkessa ongelmitta ja seuraavassa vaiheessa ne istutetaan hiirten kohtuihin. Menetelmä tarjoaa uusia mahdollisuuksia aspermiasta johtuvan lapsettomuuden hoitoon. Se mahdollistaa myös naisparien lapsenhankinnan omin "eväin". Matti Viljanen Lääketieteen maailmasta 33/2001 Kommentteja
Lyhyesti: Heroiiniriippuvuus on kuolemanvakava mutta ei toivoton sairaus Kaliforniassa seurattiin yli 30 vuoden ajan 581 heroiiniriippuvaista potilasta, jotka olivat 1960-luvulla osallistuneet pakolliseen hoito-ohjelmaan. Seurannan päättyessä lähes puolet potilaista oli kuollut. Iän ja toimintakyvyn rajoitusten ohella heroiinin käytön pituus ja runsas alkoholinkäyttö ennakoivat kuolleisuutta. Elossa olevista potilaista puolet ei käyttänyt heroiinia. Potilailla, jotka kykenivät olemaan ilman heroiinia pitkiä aikoja, oli muita harvemmin rikollisuutta, ruumiillisia sairauksia ja psyykkisiä oireita ja he olivat muita useammin työelämässä. Vaikka tulokset kuolleisuuden osalta ovat synkkiä, merkittävä osa heroiiniriippuvaisista voi myös toipua. Raimo Kr Salokangas Lääketieteen maailmasta 33/2001 Kommentteja
18F-FDG-PET-kuvaus kaksipäisellä gammakameralla Kokemuksia ensimmäisen vuoden ajalta PET-kameralla tehty 18F-FDG-tutkimus on vakiinnuttanut asemansa syövän diagnostiikassa. Perinteinen PET-kamera on kuitenkin verrattain kallis eikä sitä voi käyttää muussa kuvaustoiminnassa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on runsaan vuoden ajan käytetty erikoisvarusteltua kaksipäistä gammakameraa (gamma-PET) syöpäpotilaiden kliinisiin tutkimuksiin. Gamma-PET-kuvaus antaa monesti hyödyllistä lisätietoa tietokonetomografiaan ja magneettikuvauksiin. Tiit Kööbi, Tuula Lehtinen, Matti Koskinen, Väinö Turjanmaa, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 33/2001 Kommentteja
Silmätippojen käyttö glaukooman hoidossa Suomessa vuosina 1996 ja 1999 Glaukooman hoitolinjat näyttävät jo vuosia pysyneen melko samanlaisina ja vastaavan suosituksia. Beetasalpaajat ovat tavallisin aloitushoito. Kolinergiset silmätipat ovat saaneet väistyä uusien silmätippojen, esimerkiksi prostaglandiinianalogien vallatessa alaa glaukooman hoidossa. Glaukoomalääkkeisiin kuluu noin 3 % erityiskorvattavien lääkkeiden korvauksista ja potilaiden määrän ennustetaan kasvavan. Ritva Peräsalo, Arpo Aromaa Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 33/2001 Kommentteja
Tauriini - aivojen arvoituksellinen viestintäaine Tauriini, rikkiä sisältävä yleinen aminohappo, on osoittautunut kasvuikäisten välttämättömäksi ravintotekijäksi. Se toimii keskushermoston estävänä viestintäaineena, solutilavuuksien säätelijänä ja sydänlihassolujen toiminnan stabiloijana. Tauriini myös suojelee hermosoluja vaurioilta. Tauriinimolekyyliä muunnellen voitaneen kehittää lääkkeitä epilepsian, aivoödeeman ja hermosoluvaurioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Pirjo Saransaari, Simo S. Oja Katsausartikkeli 33/2001 Kommentteja
Yleissairauksiin liittyvät vuotohäiriöt Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallinen syy hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Vuotojen takana voi olla yleissairaus tai sen hoitoon käytettävän lääkityksen sivuvaikutus. Vuotohäiriöisen naisen tutkimus edellyttää huolellista anamneesia ja joskus myös sukutaustan selvittelyä. Tarvittavat laboratoriotutkimukset suunnitellaan esitietojen ja kliinisen tutkimuslöydöksen perusteella. Aila Tiitinen Katsausartikkeli 33/2001 Kommentteja
Influenssa väisti vanhuksia - talvinen ylikuolleisuus romahti Viime talven influenssaepidemia koetteli kouluja ja varuskuntia, mutta varttunut väestö pääsi vähällä. Talvisten kuolemien ylimäärä jäi alle viidennekseen edelliskautisesta. Aiempina vuosina epideemisiä H3N2-alatyypin influenssaviruksia ei nyt tavattu. Vuosien poissaolon jälkeen palanneet H1N1-virukset käyttäytyivät kesysti ja vastasivat syksyn rokotevirusta paremmin kuin epideemiset virukset koskaan aiemmin. Influenssa B -virusten epidemia keväällä jäi pieneksi. Ellei uusia virusmuunnoksia ilmaannu, tulevan talven influenssaepidemiat voivat jäädä pieniksi ja uusitun rokotteen suojatehon voidaan odottaa olevan hyvä. Reijo Pyhälä, Risto Tervahauta, Marjaana Kleemola, Heikki Korpela, Niina Ikonen, Matti Sarjakoski, Matti Saari, Timo Rostila Katsausartikkeli 33/2001 Kommentteja
Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 2001 Yleiset influenssarokotukset järjestetään terveyskeskuksissa jälleen loka-marraskuussa. Maksuttomaan rokotukseen oikeutettuja lääketieteellisiä riskiryhmiä ei ole muutettu. Terveyskeskuksiin toimitetaan syyskuussa ilman tilausta viimevuotista käyttöä vastaava määrä rokotteita eli 320000 annosta. Lisätilauksia varten säilytetään 20 000 annosta. Tulevalle influenssakaudelle tarkoitetun rokotteen B-viruskanta on uusi, molemmat A-viruskannat puolestaan on vaihdettu viime vuonna. Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä Katsausartikkeli 33/2001 Kommentteja
Työterveyshuolto seuraa suomalaista vaikka sademetsään Ulkomaan työkohteissa on tiukat aikataulut. Punnittavaa riittää vaikkapa silloin, kun vaa'assa ovat savusumun terveysriskit ja ison tehdastyömaan myöhästymissakot. Suomalainen työterveyshuolto seuraa firman poikia ympäri maapalloa; käytännössä useimmiten kännykän tai sähköpostin välityksellä. Ulla Järvi Terveydenhuolto 33/2001 Kommentteja
Nettimasennus lisääntyy Kun elämää ei voi enää hallita hiirellä, tilanne ajautuu umpikujaan. Nuoret tietokoneiden parissa työskentelevät ovat uusi potilasryhmä, joka sairastuu masennukseen. Yksinäisyys, eristyneisyys ja rajoittunut elämäntapa lisäävät alttiutta sairastumiseen. Taustalla on usein myös kriisi, joka horjuttaa elämänhallintaa. Merja Koivuniemi Terveydenhuolto 33/2001 Kommentteja
UKK-instituutin uusi johtaja: Mikael Fogelholm peräänkuuluttaa arkiliikuntaa Istuva elämäntapa ei ole terveydelle hyväksi. Resepti on selkeä: omat jalat käyttöön, vähennä autoilua, unohda hissit ja rullaportaat! On pohdittava, miksi osa kansasta ei välitä liikkua. Terveysongelmia ei kuitenkaan ratkaista yksinomaan liikunnalla. Ravitsemus ja painonhallinta ovat keskeisiä tekijöitä terveyden edistämisessä. Terveystutkimukseen olisi sisällytettävä myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä osuutta. Merja Koivuniemi Terveydenhuolto 33/2001 Kommentteja
Psykiatrian erikoisalan kolme vuosikymmentä 1970-1999 Rakennemuutos laitoshoidon hoitoilmoitustietojen valossa Psykiatrian erikoisala on kokenut voimakkaan rakennemuutoksen, voimakkaamman kuin muu terveydenhuolto. Rekisteripohjaisen tutkimuksen mukaan muutoksen seurauksena vuonna 1999 psykiatrian erikoisalan laitoshoito toteutui 72 % pienemmällä hoitopäivämäärällä kuin vuonna 1970. Samana aikana vuotuiset potilasmäärät vähenivät vain 37 %. Sairaansijoiksi laskettuna muutos merkitsi yli 14 000 sairaansijan vähenemistä. Muutos ajoittui 1980-luvun lopulle. Tuolloin huippuvuoden 1987 aikana sairaansijoja hävisi yli 1 200. Mikko Nenonen, Timo Tuori, Simo Pelanteri, Hannu Kautiainen Terveydenhuolto 33/2001 Kommentteja
Pakkotoimenpiteistä suojatoimenpiteisiin - rajoittavat toimenpiteet kehitysvammahuollossa Henkilöön kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet ovat eettisesti vaikea kysymys. Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyy kuitenkin tilanteita, joissa kehitysvammaiseen henkilöön joudutaan kohdistamaan rajoittavia toimenpiteitä. Pääjärven kuntayhtymässä on kiinnitetty huomiota rajoittaviin toimenpiteisiin liittyvien käytäntöjen kehittämiseen. Pakkotoimenpide-käsitteestä on luovuttu ja sen sijaan on ryhdytty puhumaan suojatoimenpiteestä. Tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen käytäntö, jossa on otettu huomioon kehitysvammahuollon tarpeet ja eettiset näkökohdat sekä asiakkaan että työntekijän kannalta ja johon liittyy jatkuva seuranta ja ulkopuolinen kontrolli. Terhi Koskentausta, Heimo Valkama, Markku Lorentz Terveydenhuolto 33/2001 Kommentteja
Virtsarakkosyövän molekyylipatologiaa 25.5.2001 Turun yliopisto Peter Boström Väitös 33/2001 Kommentteja
Telekonsultaatioiden sovellukset ja tekninen standardointi lääketieteessä 25.5.2001 Tampereen yliopisto Heikki Lamminen Väitös 33/2001 Kommentteja
Iäkkäiden potilaiden valkean aineen signaalin-voimistumat ja aivoinfarktit magneettikuvauksessa 25.5.2001 Helsingin yliopisto Riitta Mäntylä Väitös 33/2001 Kommentteja
Angiogeeniset kasvutekijät rintasyövän hormonaalisessa säätelyssä 25.5.2001 Turun yliopisto Johanna Ruohola Väitös 33/2001 Kommentteja
Kuusi uutta omalääkäriä aloittaa Länsi-Uudellamaalla Terveydenhuolto Kuusi uutta omalääkäriä aloittaa Länsi-Uudellamaalla Yrittäjävetoista mallia on pilotoitu Espoossa loppuvuodesta 2024.
Miten selättää mutkikkaat termit? Kliininen työ Miten selättää mutkikkaat termit? Sanastolautakunnan uusi puheenjohtaja Kaija Aho Eerola jakaa videolla vinkit.
Mitä tiedämme etävastaanottojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta? Tiede Mitä tiedämme etävastaanottojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta? Huolta ovat herättäneet diagnostiikan tarkkuus, hoidon jatkuvuus ja tietoturva.
Vaikea siitepölykausi piinaa koivuallergisia Terveydenhuolto Vaikea siitepölykausi piinaa koivuallergisia Lääkeannoksia on jouduttu tuplaamaan, jopa siedätyshoidetut oireilevat.
Astman biologinen lääkehoito laajenee Tiede Astman biologinen lääkehoito laajenee Uusi vasta-aine vaikuttaa lupaavalta.
Kuka saa määritellä elämän arvon? Mielipide Kuka saa määritellä elämän arvon? Kärsimyksen subjektiivisuutta ei tulisi kuolinapupäätöksissä kyseenalaistaa, kirjoittaa Juha Hänninen.
