Toimivassa kansalaisyhteisössä tarvitaan vähemmän kuntoutusta

Kuntoutuksen rekisteritutkimus vahvistaa käsitystämme, jonka mukaan suomenruotsalainen väestö tuottaa pikemmin kuin kuluttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se pysyy mukana työelämässä vanhuuseläkkeelle saakka ja elää terveenä paljon kauemmin kuin suomenkielinen väki, mistä seuraa, että ainakin terveydenhuoltomenojen käyttäjinä suomenruotsalaiset ovat terveystaloudellisessa kirjanpidossa enemmän kredit- kuin debet-sarakkeessa.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Miksi tieto ei terveydenhuollossa kulje?

Tieto pitkäaikaissairaan lapsen lääkärissäkäynneistä, lääkityksestä ja diagnoosista ei kulje erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä niin hyvin kuin voisi olettaa. Papereita ei lähetetä eikä niitä pyydetä automaattisesti hoidon eri tasoilla. Kaikkein heikoimmin tieto kulkee vanhempien välityksellä. Vuonna 1998 otettiin HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalassa käyttöön hoitosopimusmenettely, joka paransi oleellisesti tiedon kulkua eri hoitotahojen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauskertomustietoja sekä haastateltiin lasten vanhempia, lääkäreitä ja hoitajia.

Tarja Vähäaho

Selviytyykö lääkäri verkossa?

Lääketieteellisten tiedekuntien tiedonhaun opetuksen tilannetta kartoitettaessa selvisi, että tiedonhakuun ja -hallintaan on motivoitava opiskelijoiden lisäksi myös opettajia. Kaikissa maamme viidessä tiedekunnassa tiedonhaun opetus on järjestetty eri tavoin, mutta ongelmat kiteytyvät kolmeen kohtaan: tiedonhaun opetuksen integroiminen substanssiopetukseen on ollut vähäistä, itsenäinen tiedonhaku ei ollut lääketieteen opiskelijoille kovinkaan tuttua ja opettajakoulutus puuttui sekä lääkäreiltä että informaatikoilta. 1990-luvulla tehdystä opetuksen uudistuksesta saatua ja saatavaa palautetta on hyödynnettävä ongelmien poistamiseksi.

Liisa Salmi, Jaakko Niinimäki

Tupakoivalla ei asiaa ortopedin leikkauspöydälle?

Tupakointi heikentää luun rakennetta. Englantilaiset kollegat selvittivät tupakoinnin vaikutusta lonkkaluun korjausleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Tupakoivat potilaat (n = 140) ja ei-tupakoivat verrokit (133) satunnaistettiin. Tupakoijilla leikkaushaava parani heikommin (20 % vs. 14 %) ja useampi tupakoiva potilas tarvitsi luusiirteen (26 % vs. 18 %) lisäksi tupakoijan sairaalassaolo pitkittyi useammin kuin ei-tupakoivan (32 viikkoa vs. 28 viikkoa, p < 0,05).

Kristiina Patja

Tupakkateollisuus salakuljetuksen takana

Arviolta joka kolmas poltettu savuke maailmassa on salakuljetettu. Näin kierretään tupakkaveroja sekä arvonlisäveroja. Tupakkaverolla rahoitetaan tupakoimattomuuden edistämistä, joten salakuljetus on yksi keino pitää markkinat yllä ja heikentää kansanterveystyön vaikuttavuutta.

Kristiina Patja

Kohdunkaulan syövän ja ihmisen papilloomaviruksen esiintyvyys Suomessa ja Virossa

11.5.2001 Tampereen yliopisto

Mari Kibur

Selkäpuudutusten tekniikat ja jälkiseuraukset

12.5.2001 Helsingin yliopisto

Risto Puolakka

Suuriin leikkauksiin liittyvien komplikaatioiden tunnistaminen ja estäminen

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Minna Bäcklund

Ravinnon insuliini ja suoliston immuunijärjestelmä tyypin 1 diabeteksessa

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Johanna Paronen

Hormonikierukka ja kohdunpoisto runsaiden kuukautisvuotojen hoitona

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Ritva Hurskainen

Kaihileikkauksen vaikutus näköön, silmänpaineeseen ja jälkikaihen syntyyn normaalissa ja glaukoomasilmässä

18.5.2001 Helsingin yliopisto

Tuula Pohjalainen

Naisen sterilisaation myöhäisvaikutukset

19.5.2001 Turun yliopisto

Susanna Sumiala

Väkevän keittosuolaliuoksen vaikutus hemodynamiikkaan

23.5.2001 Tampereen yliopisto

Kati Järvelä

Polven eturistisiteen korjausleikkaus lumpiojännesiirteellä

23.5.2001 Tampereen yliopisto

Timo Järvelä

Estrogeenikorvaushoito ja antiestrogeenihoito rintasyövän jälkeen

23.5.2001 Helsingin yliopisto

Merja Metsä-Heikkilä

Eksfoliaatioglaukooma: silmänpaine, näköhermon pään muoto ja silmän verenkierto

23.5.2001 Helsingin yliopisto

Mika Harju

Inflammaatio ja sytokiinivaste sepelvaltimoiden ohitusleikkauksessa

25.5.2001 Tampereen yliopisto

Minxin Wei

Lyhyesti: EU:n antibioottikirjo

Mikrobilääkkeiden käyttö vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. Tosin niiden tosiasiallisesta kulutuksesta on ollut vaikea saada tietoja. Ruotsalaiset ovat nyt saaneet kerätyksi EU-maiden avohoidon antibioottitilastot vuodelta 1997. Erot ovat huimat. Runsaskätisin Ranska kuluttaa mikrobilääkkeitä neljä kertaa sen mitä pihein Hollanti. Suomi on kokonaiskulutuksessa tasan keskellä. Laajakirjoiset penisilliinit ovat suosiossa etelän maissa, vanha kunnon penisilliini on siellä lähes hävinnyt. Ruotsissa ja Tanskassa se taas on yleisin. Suomessa ykkönen on tetrasykliiniryhmä. Eroja on vaikea selittää ainakaan tautien eroilla.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Rasitusastmaa USA:n armeijassa

Yhdysvaltain armeija selvitti, miten rasitusastmaa esiintyy ja mikä on sen vaikutus suoriutuvuuteen armeijan palvelukseen tulevilla. Aineistossa oli 58 miestä ja 63 naista, jotka suorittivat juoksumattotestin maksimaaliseen hapenkulutukseen saakka. Diagnostisena rajan oli 15 %:n lasku FEV1-arvossa. Osoittautui, että 7 %:lla oli testi positiivinen, mutta suorituskykyyn ei tällä seikalla ollut (rajunkaan) peruskoulutuksen aikana vaikutusta. Kunto parani astmaatikoilla ja muilla samaan tahtiin. Kirjoittajat eivät suosita rasitusastmaa poissulkukriteeriksi armeijaan pääsyä ajatellen.

Hannu Puolijoki

Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan liian myöhäistä

Tupakointi on tärkeimpiä muutettavissa olevia sydänsairauksien vaaratekijöitä. Tupakoinnin vaikutuksia sydämen vajaatoiminnan ennusteeseen ei ole juurikaan tutkittu, vaikka monet tupakan vaikutukset ovat tällöin erityisen haitallisia.

Juhani Airaksinen