Aivojen amyloidikertymät lisääntyvät terveilläkin iän myötä

Lähes puolella kognitiivisesti terveistä 90-vuotiaista on PET- tai selkäydinnestetutkimusten perusteella aivojen amyloidikertymiä. 50-vuotiaistakin jo 10 %:lla on todettavissa merkkejä aivojen amyloidimuutoksista, todettiin meta-analyysissä.

Pertti Saloheimo

Puoliso mukaan elämäntaparemonttiin

Pariskuntien on arveltu elävän usein hyvin samankaltaisesti terveyskäyttäytymisensä suhteen. Englantilaisessa pitkittäistutkimuksessa selvitettiin partnerin elämäntavan ja elämänmuutoksen vaikutuksia toisen puolison elämäntapoihin. Tutkimus käynnistyi vuonna 1998, ja useissa aalloissa rekrytoiduista pariskunnista 3 722:sta saatiin tähän osatutkimukseen kaksi seurantatietoa tupakoinnista, liikunnasta ja painosta.

Kaisu Pitkälä

Auttaako antikoagulaatio sydämen vajaatoiminnassa?

Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisiä vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa. Vajaatoiminnan hidastama verenvirtaus sydämen sisällä, endoteelin toimintahäiriö, hyytymistekijämuutokset ja aivoverenkierron säätelyn huonontuminen ovat tärkeimmät altistavat tekijät. Uuden tutkimuksen mukaan suuren riskin potilaat voidaan tunnistaa yksinkertaisten kliinisten piirteiden perusteella.

Juhani Airaksinen

Kantasolusiirto leukemiapotilaalle muultakin kuin sisarukselta

Akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavalle voidaan tehdä kantasolusiirto silloin, kun uusiutumisriski ylittää kemoterapian kyvyt. Perinteisesti valtaosalle sairastuneista on löytynyt luovuttajaksi HLA-identtinen sisarus tai osuma terveiden vapaaehtoisten maakohtaisista rekistereistä. Haploidenttinen siirto kudostyypiltään epäsopivammalta perheenjäseneltä tarjoaa vaille tavanomaista luovuttajaa jääneelle uuden mahdollisuuden ja aikamoisilla tuloksilla.

Marko Vesanen

Miksi kesällä on enemmän sisäelintulehduksia?

Useat biologiset ilmiöt ja sairaudet vaihtelevat syklisesti vuodenaikojen mukaan, niin myös kirurgiassa. Jo kauan on tiedetty, että esimerkiksi appendisiitti, divertikuliitti ja kolekystiitti noudattavat vuodenaikojen vaihtelua. Samanlainen vaihtelu on muuten todettu sepsiksellä, sydäntapahtumilla ja aivohalvauksilla, joita kaikkia tavataan enemmän talvella.

Hannu Paajanen

Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?

Merkittävä osa infektiosairauksista ei vaadi antibioottihoitoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Milloin munuaispotilas lähetetään nefrologille?

Väestön ikärakenteen ja sairastavuuden muutosten vuoksi perusterveydenhuollossa kohdataan yhä useammin kroonista munuaistautia sairastavia.

Kaisa Laine, Päivi Korhonen

Säären penikkatauti on yleinen rasitusvamma

Penikkataudille altistavat liikuntalajit, joihin liittyy runsasta toistuvaa iskukuormitusta, etenkin henkilöillä, joilla on muita riskitekijöitä.

Jari Parkkari, Kati Pasanen, Urho Kujala, Pekka Kannus

Recurrens-hermon monitorointi kilpirauhas- ja lisäkilpirauhasleikkauksissa

Tutkimustiedon perusteella leikkauksenaikainen recurrens-hermon monitorointi ei vähennä hermovaurion riskiä verrattuna hermon visuaaliseen tunnistamiseen.

Kimmo Hujala, Marja Koivu, Kimmo Mäkinen, Jaana Isojärvi, Marjukka Mäkelä, Tapani Keränen

Lääkäri 2013 - uusinta tutkimustietoa lääkäreistä: Lääkärit tyytyväisiä ammatinvalintaansa

Lääkäri 2013 -tutkimus on jatkoa vuodesta 1988 viiden vuoden välein toistetuille tutkimuksille lääkäriprofessiosta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida lääkärikunnan taustatekijöitä, arvoja, koettua arvostusta, identiteettiä, työhön sijoittumista, työtyytyväisyyttä ja tyytyväisyyttä ammatinvalintaansa sekä näissä tapahtuneita muutoksia.

Markku Sumanen, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Jukka Vänskä, Juho Ruskoaho, Santero Kujala, Elise Kosunen, Irma Virjo, Kari Mattila

Lupaavia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen progressiivisessa MS-taudissa

Positroniemissiotomografian (PET) avulla on mahdollista arvioida aivojen laaja-alaista tulehduskuormaa etenevässä MS-taudissa. Tulevaisuudessa positroniemissiotomografiaa voidaan mahdollisesti hyödyntää etenevään taudinvaiheeseen siirtymässä olevien MS-potilaiden tunnistamisessa ja taudin vaikeusasteen arvioimisessa.

Eero Rissanen

Keskosina syntyneillä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että keskosina syntyneillä on nuoruus- ja aikuisiässä muita enemmän sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä tytöillä on jo 16-vuotiaana korkeampi verenpaine, ja pojilla suuremmat LDL-kolesterolin ja apolipoproteiini B:n pitoisuudet. Keskosina syntyneillä on aikuisena korkeampi verenpaine, suurempi kehon rasvaprosentti ja noin kolminkertainen metabolisen oireyhtymän riski täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.

Marika Sipola-Leppänen

Saamelaisilla esiintyy syöpää vähemmän kuin muulla väestöllä

Pohjois- ja inarinsaamelaisilla esiintyy huomattavasti vähemmän syöpää kuin suomalaisväestössä keskimäärin; kolttasaamelaiset sen sijaan sairastuivat mahasyöpään selvästi useammin kuin muu väestö. Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi.

Leena Soininen

Sytokromi c -oksidaasin vajaatoiminnan komplementaatio mahdollinen siirtogeenisella AOX-entsyymillä

Väitöskirjatutkimuksessa tuotettiin siirtogeeninen kärpäsmalli, joka ilmentää Ciona intestinalis -vaippaeläimeltä peräisin olevaa AOX-geeniä. AOX:n ekspression ei todettu vaikuttavan haitallisesti kärpäsen kehitykseen tai fysiologiaan. Sen sijaan siirtogeeniset kärpäset olivat osittain resistenttejä COX:a inhiboivalle syanidille, ja AOX:n ekspressio kompensoi merkittävästi mutaatiosta johtuvaa tai RNA-interferenssin avulla tuotettua COX:n vajaatoimintaa.

Kia Kemppainen

Indoleamiini 2,3 -dioksygenaasilla ja poskionteloleikkauksella merkitystä tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa

Pitkittynyttä sivuontelotulehdusta sairastavien potilaiden polyyppien epiteelissä esiintyi enemmän indoleamiini 2,3 -dioksygenaasia (IDO) kuin terveessä nenän limakalvossa. Sen sijaan allergista nuhaa sairastavien ja terveiden verrokkien nenän koepaloissa ei havaittu eroja IDO:n ekspressiossa. Kynureniinin ja tryprofaanin suhde (IDO:n aktiivisuus) seerumissa ei eronnut astmaa sairastavien ja verrokkien välillä. Matala seerumin IDO:n aktiivisuus havaittiin atopiassa ja nenäpolyyppeissä.

Annika Luukkainen

Tuberkuloosi tarttuu huonosti

Kun potilaalla todetaan tarttuva tuberkuloosi, tehdään kontaktiselvitykset ja latentin tuberkuloosin löytämiseksi on olemassa verikoe. IGRA-testi (interferon-gamma release assay) on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta sen käyttökelpoisuudesta on ollut vain vähän näyttöä.

Heikki Ekroos

Vitamiinia vai liikuntaa?

Liikunta vähentää kaatumisia kaikenkuntoisilla vanhuksilla. D-vitamiinin on osoitettu aiemmissa tutkimuksissa vähentävän erityisesti hauraiden vanhusten kaatumisia ja murtumia. Keski-ikäisillä riskit ovat pieniä eikä meta-analyysissäkään ole saatu näkyviin eroja murtumissa. Suomalaisessa satunnaistetussa vertailututkimuksessa selvitettiin liikunnan, D-vitamiinin ja niiden yhdistelmän vaikuttavuutta kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä.

Kaisu Pitkälä

Johdoton rytmihäiriötahdistin toimii

Laskimoteitse asennettavat tahdistinjohdot ovat nykyaikaisen tahdistinhoidon ongelmakohta. Johdot voivat tukkia solislaskimoa, johtaa tulehduksen tahdistintaskusta sydämeen, ja varsinkin rytmihäiriötahdistimen johdot ovat alttiita eristevaurioille pitkäaikaisseurannassa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on kehitetty uusia ratkaisuja. Nyt on raportoitu ensimmäiset lupaavat kokemukset "johdottomasta" rytmihäiriötahdistimesta, jossa sokkielektrodi tunneloidaan rintakehän ihon alle.

Juhani Airaksinen

Tyttöjen HPV-rokotus pienentää miesten virusperäisten syöpien riskiä

Seksikontaktissa tarttuvat papilloomavirukset voivat aiheuttaa miehillekin syöpäkasvaimia. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä HPV-rokotus annetaan tytöille hyvissä ajoin ennen papilloomavirukselle altistumista, mieluiten 9-14 vuoden iässä ennen sukupuolisen kanssakäymisen alkua. Tyttöjen rokottamisesta hyötyvät epäsuorasti myös miehet, sillä rokote suojaa heitä sukupuoliteitse leviävien papilloomavirusten 16 ja 18 aiheuttamilta anaalialueen, peniksen ja suunielun karsinoomilta.

Ossi Lindell

Itsemurhakuolleisuuden muutokset ikääntyvässä Euroopassa

Tutkimuksessa tarkasteltiin iän merkitystä itsemurhakuolleisuuteen Euroopassa 63 vuoden aikana. Menetelmät

Jari Holopainen, Samuli Helama, Timo Partonen