Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012

Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty 25-74-vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia.

Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen, Erkki Vartiainen

Autonomisen hermoston toimintahäiriön varhaiset merkit ja niiden merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Diabetekseen liittyvä verenkiertoelimistön autonominen neuropatia on pitkään oireeton, mutta oireettomanakin se lisää riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä on yhteydessä muiden liitännäissairauksien kehittymiseen. Diabeettista neuropatiaa on pidetty pysyvänä, rakenteellisena kudosvauriona, sillä sokeritasapainon parantamisen lisäksi ei ole löytynyt muuta tehokasta hoitoa. Sykevaihtelun ja barorefleksiherkkyyden tutkiminen mahdollistavat toimintahäiriön toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se saattaisi vielä olla palautuva.

Milla Rosengård-Bärlund

Ohimolohkoepilepsiaa sairastavien lasten neuropsykologinen suoriutuminen

Epilepsiaa sairastavien lasten tiedetään kärsivän huomattavan usein oppimisvaikeuksista, mutta oppimisvaikeuksien syntyyn liittyvät tekijät ovat epäselviä etenkin niillä lapsilla, joiden epilepsian taustalla ei ole synnynnäisiä tai hankittuja rakenteellisia aivopoikkeavuuksia tai muita kehitykseen vaikuttavia neurologisia sairauksia.

Katariina Mankinen

Äidin diabetes vaikuttaa kehittyvään lapseen

Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä.

Anna Koskinen

Nenänsisäisen kyynelteiden tähystyskirurgian ennustetekijät

Kyynelvuoto on yleinen vaiva, jota voidaan useimmiten hoitaa leikkauksella. Lupaavien tulosten pohjalta mitomysiini on otettu käyttöön KYS:ssa tehtävissä kyynelteiden uusintaleikkauksissa.

Elina Penttilä

Komplementti T-solujen säätelijänä

Ihmisen immuunijärjestelmä jakautuu luontaiseen ja hankittuun immuniteettiin, jotka yhdessä suojelevat kehoa taudinaiheuttajilta. Immuunijärjestelmän on kyettävä tuhoamaan vaaralliset vieraat rakenteet ja oltava reagoimatta omiin rakenteisiin ja harmittomiin vieraisiin rakenteisiin, kuten ruuan proteiineihin.

Pirkka Pekkarinen

Aiemmat psykiatriset oireet tapaavat unohtua

Psykiatrinen epidemiologia perustuu suurimmalta osin haastattelemalla tehtyihin poikkileikkaustutkimuksiin, joissa tutkittavilta kysytään strukturoidusti heidän nykyisistä ja aiemmista psykiatrisista oireistaan. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki ensimmäistä kertaa selvittämään, muistavatko ihmiset luotettavasti vuosikymmenienkin takaisia psykiatrisia oireitaan.

Tero Taiminen

Keuhkoahtaumataudin ja astman yhdistelmä ennustaa pahenemisvaiheita

"COPD-asthma overlap" on tilanne, jossa potilaalla on kliininen astma ja siihen liittyvä reversibiliteetti sekä pitkän tupakoinnin pohjalta keuhkoahtaumatauti. Potilailla on siis spirometriassa obstruktio eli FEV1/FVC-suhde on alle 0,7 ja kuitenkin samalla selvä bronkodilataatiovaste eli FVC tai FEV1 paranee 200 ml ja yli 12 %. Asiantuntijat kiistelevät tämän ilmiön esiintyvyydestä, mutta allekirjoittaneen arvion ja kirjallisuuden perusteella liikutaan 20 %:n tuntumassa kaikista keuhkoahtaumatautipotilaista.

Heikki Ekroos

Munuaisvaltimoahtauman stenttaus usein hyödytön

Valtimonkovettumatauti voi ahtauttaa munuaisvaltimoita, huonontaa munuaisten toimintaa ja nostaa verenpainetta. Munuaisvaltimoahtaumien pallolaajennus on vaikuttanut myönteisesti sekä korkeaan verenpaineeseen että munuaistoimintaan useissa kontrolloimattomissa tutkimuksissa, mikä on johtanut hoitomuodon käytön nopeaan kasvuun maailmalla. Nyt suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa munuaisvaltimoahtauman stenttauksella ei havaittu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia verenpaineeseen tai munuaisten toimintaan.

Juhani Airaksinen

Onko läpikäyty oppimiskäyrä kirurgin pätevyyden tae?

Kirurgikoulutusta käsittelevä artikkeli sivuaa viime aikoina Britanniassa runsasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttanutta vaatimusta kirurgien osaamistason julkisesta läpinäkyvyydestä. Sen toteuttamiseksi voidaan ottaa avuksi kirurginen oppimiskäyrä, josta on potentiaalista hyötyä potilasturvallisuuden ja kirurgisen koulutuksen kannalta. Se edellyttää kuitenkin oppimiskäyrää mittaavien menetelmien ja muuttujien yhdenmukaistamista. Sekaannusta aiheuttavien muuttujien, kuten koulutettavan aikaisemman kokemuksen, potilasrakenteen, toimenpiteiden vaikeusasteen ja ohjauksen tason, pitäisi olla hallittavissa. Lisäksi pitäisi kyetä määrittelemään pätevyydelle ja todelliselle asiantuntijuudelle asetettavat vaatimukset.

Ossi Lindell

Sairauksien ja lääkehoidon aiheuttama infektioalttius

Immuunipuutteisten potilaiden hoidossa on varauduttava epätavallisten mikrobien aiheuttamiin infektioihin ja normaalista poikkeavaan taudinkuvaan.

Juha H. Salonen

Immunosuppressiossa olevien lasten virusinfektiot

Immunosuppressio eli immuunivasteen heikentyminen voi olla synnynnäistä tai hankittua ja sen vaikeusaste vaikuttaa herkkyyteen sairastua virusinfektioihin.

Minna Koskenvuo, Helena Olkinuora, Jaana Rahiala, Veli-Jukka Anttila, Leena Kainulainen, Kim Vettenranta, Ville Peltola

Kuumeinen neutropeeninen syöpäpotilas päivystyksessä

Neutropeenisen kuumepotilaan empiirinen antibioottihoito aloitetaan välittömästi veriviljelyiden jälkeen.

Reetta Huttunen, Marjatta Sinisalo

Immuunipuutteisten potilaiden listeriainfektiot

Listerioosi on Suomessa kolme kertaa yleisempi kuin muissa EU-maissa.

Veli-Jukka Anttila

Vesipiipusta suurempi keuhkoahtauman riski kuin tupakasta

Vesipiipun käyttö on lisääntynyt länsimaissa. Varsinkin muiden kuin tupakkatuotteiden polttelu on kasvussa. Vesipiipun käytön on uskottu olevan turvallisempaa kuin tavallisen tupakan polttamisen, mutta tämä tieto on nyt kumottu.

Heikki Ekroos

Sädehoito suojaa rintasyövän paikallisuusimalta viiden vuoden ajan

Rintasyövän osaresektion jälkeen annettava rinnan sädehoito pienentää paikallisuusiman riskiä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan sädehoito suojaa vain noin viiden vuoden ajan, jolloin sen teho ilmeisesti perustuu siihen, että hoidolla tuhotaan mikroskooppisia pesäkkeitä leikatun alueen vierestä. Kokonaiselinaikahyötyä sädehoidolla ei tämän tutkimuksen mukaan saavutettu.

Sirkku Jyrkkiö

Statiinit kustannustehokkaita primaaripreventiossa

Statiinien nykyiset käyttösuositukset terveiden ihmisten valtimotautien ehkäisyssä aiheuttavat määrävälein vahvoja vastareaktiota julkisuudessa. Nyt laaja skotlantilainen primaaripreventiotutkimus osoittaa, että mieto statiinilääkitys saattaa edullisten terveysvaikutustensa lisäksi säästää pitkällä tähtäimellä terveydenhuollon resursseja.

Juhani Airaksinen

Pernanpoistoon voi liittyä syöpäriski

Pernan poisto on joskus välttämätön toimenpide traumapotilailla ja syövän diagnostiikassa. Elektiivisiin toimenpiteisiin potilaita ajavat lähinnä hematologit useilla eri diagnooseilla, mutta tarkkaan harkiten. Leikkauskomplikaatiot ja rokotusten tarve on tiedossa, mutta pitkäaikaisriskeistä on ristiriitaista tietoa.

Marko Vesanen

Fosfolipidivasta-aineet eivät poista raskauden onnistumisen mahdollisuutta

Lupusantikoagulantti, kardiolipiini- ja beeta-2-glykoproteiinivasta-aineet muodostavat fosfolipidivasta-aineiden ryhmän, johon liittyy hankinnainen sekä laskimo- että valtimotukoksille altistava taipumus. Laskimotukoksen aiheuttajana löydöksellä on aina merkitystä, mutta entä raskauden keskeytyessä?

Marko Vesanen

Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt