Desloratadiinin ja hypospadian yhteydestä johtopäätöksiä

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on saanut päätökseen selvityksensä antihistamiini desloratadiinin (Aerius, Schering-Plough) raskaudenaikaisen käytön ja sikiön hypospadian välisistä yhteyksistä. Aihetta on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (ks. SLL 2002;57:2199). Selvitys ei vahvistanut, mutta ei myöskään sulkenut pois raskaudenaikaisen desloratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan. Varotoimenpiteenä desloratadiinia ei enää suositella käytettäväksi raskauden aikana. Desloratadiini on myös antihistamiinina käytetyn loratadiinin (Clarityn, Clarityn S ja Clarinase, Schering-Plough) metaboliitti. Ruotsin lääkeviranomaisen aloitteesta CPMP selvittelee edelleen loratadiinin käytön yhteyttä hypospadiaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Adalimumabi hyväksytty reumatauteihin

Bioteknologisesti valmistettu tuumorinekroositekijä-alfan estäjä adalimumabi (Humira, Abbott) on hyväksytty Yhdysvalloissa reumatautien hoitoon joko yksin tai yhdessä metotreksaatin kanssa käytettynä. Lääke annetaan kerran viikossa ihonalaisena injektiona. Käytön yhteydessä varoitetaan vakavista, joskus jopa fataaleista infektioista, kuten tuberkuloosista ja sepsiksestä. Muita lääkeryhmälle tyypillisiä haittoja ovat neurologiset haittavaikutukset ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Suomessa on jo käytössä lähivalmisteet etanersepti (Enbrel, Wyeth Lederle) ja infliksimabi (Remicade, Schering-Plough).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeet ja rytmihäiriöt

Suuret neuroleptiannokset ja yhteiskäyttö muiden QT-aikaa pidentävien lääkkeiden kanssa altistavat potilaan hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Noin 100 000 potilaan aineistossa Britanniassa tehdyssä selvityksessä haloperidolin, tioridatsiinin ja risperidonin todettiin lisäävän sydämenpysähdyksiä ja rytmihäiriöitä sekä kokonaiskuolleisuutta. QT-ajan piteneminen on neuroleptien tunnettu haittavaikutus. Niiden vuoksi poistettiin käytöstä väliaikaisesti mm. sertindoli (Serdolect, Lundbeck), joka sittemmin rajattiin toissijaiseksi psykoosilääkkeeksi. Kardiovaskulaaristen haittojen vuoksi lääkäreitä on neuvottu ottamaan klotsapiinin käyttäjiltä EKG ennen hoidon aloitusta ja tsiprasidonin (Zeldox, Pfizer) tuoteselosteeseen on lisätty varoitus QT-ajan pitenemisestä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhus lääketaakan alla - eipä uutta auringon alla

Vuonna 1973 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä Irma Kerppola-Sirolan kirjoitus vanhusten lääkehoitoon liittyvistä ongelmista. Siinä nousivat esiin nykyäänkin tutut ongelmat: monisairastavuus, lääkkeiden suuri määrä, ikääntyneen potilaan vaikeus ymmärtää annostusohjeita ja oireenmukaisen lääkityksen vähäinen tai jopa haitallinen merkitys. Kirjoitus (SLL 1973;28: 3132-3134) julkaistaan seuraavassa hieman lyhennettynä. Paria kohtaa on muutettu hieman kirjoittajan nyt esittämien toivomusten mukaan. Nykyisin ollaan ojan sijasta lähinnä allikossa: vähintään viittä reseptilääkettä samanaikaisesti käyttäviä vanhuksia on nyt yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 1976.

Irma Kerppola-Sirola, Timo Klaukka, Sirpa Hartikainen

Statiinien tuoteselosteet harmonisoidaan

Yksi geneeristen lääkevalmisteiden ongelmista on, että samaa vaikuttavaa ainetta sisältävien rinnakkaisvalmisteiden tuoteselosteissa on suuriakin eroavaisuuksia mm. yhteisvaikutuksissa, varoituksissa, haittavaikutuksissa ja jopa käyttöindikaatioissa. Nyt Euroopan lääkevalmistelautakunta on päättänyt harmonisoida pravastatiinin (Pravachol, Bristol-Myers Squibb), simvastatiinin (Zocor, MSD) ja niiden rinnakkaisvalmisteiden tuoteselosteet. Molempien patenttisuoja päättyy parin vuoden sisällä, jolloin geneeristen valmisteiden tulva on ilmeinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko HPV-virusrokotteella superteho?

Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio on merkittävä kohdunkaulan syöpää aiheuttava syy. Kohdunkaulan syöpätapauksia diagnosoidaan maailmassa vuosittain lähes puoli miljoonaa ja noin puolet tapauksista on fataaleja. Vielä kehittelyvaiheessa oleva rokote (HPV-16 L1 virus-like-particle vaccine, MSD) esti alustavissa kliinisissä tutkimuksissa tehokkaasti (100 %:n teho) HPV-16 -infektion ja HPV-16:een liittyvän kohdunkaulan limakalvon neoplasian. Tutkimuksessa oli mukana noin 2 400 nuorta naista ja heitä seurattiin noin 17 kuukautta. Tutkimus jatkuu ja myös muita tutkimuksia on käynnissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi neurolepti aripiparatsoli

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt uuden atyyppisen neuroleptin aripiparatsolin (Abilify, Bristol-Myers Squibb). Valmiste tulee mm. olantsapiinin (Zyprexa, Lilly), risperidonin (Risperdal, Johnson&Johnson, meillä Janssen-Cilag) ja ketiapiinin (Seroquel, AstraZeneca) rinnalle skitsofrenian hoitoon. Aripiparatsolin väitetään vaikuttavan muita atyyppisia neuroleptejä vähemmän potilaan painon nousuun ja sydämen johtumisaikaan. Se ei myöskään olisi sedatiivinen eikä aiheuttaisi ekstrapyramidaalisia oireita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tadalafiili ja vardenafiili hyväksytty erektiohäiriöihin

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) Lontoossa on hyväksynyt kaksi uutta fosfodiesteraasi-5:n estäjää, tadalafiilin (Cialis, Lilly) ja vardenafiilin (Levitra ja Vivanza, Bayer/GlaxoSmithKline), kilpailemaan vuonna 1998 markkinoille hyväksytyn sildenafiilin (Viagra, Pfizer) kanssa. Tadalafiilin väitetään poistavan erektiohuolet peräti 36 tunnin ajaksi, kun sildenafiilin vaikutusaika on noin 8 tuntia. Valmisteet tullevat Suomeen tämän vuoden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Adefofiiri krooniseen hepatiitti B-infektioon

Euroopan lääkevalmistelautakunta (CPMP) on hyväksynyt viruslääke adefoviiri-dipivoksiilin (Hepsera, Gilead Science International) krooniseen hepatiitti B-infektioon. Valmisteen on osoitettu mm. vähentävän hepatiitti B-viruksen aiheuttamaa maksan inflammaatiota ja fibroosia. Se näyttäisi myös tehoavan lamivudiinille resistentissä infektiossa. Potilailla on todettu kreatiniinin nousua ja munuaisten toimintaa tulee seurata. Lääke on tarkoitettu kroonisen hepatiitin hoitoon perehtyneiden lääkäreiden käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vain 5 % vakavista lääkehaitoista ilmoitetaan

Ranskan tehokkaana pidetyn haittavaikutusseurannan piirissä on tehty kolme eri selvitystä siitä, miten sairaalahoitoa vaatineet lääkkeiden haittavaikutukset ilmoitettiin alueellisiin haittavaikutuskeskuksiin. Kaikkiaan tutkittiin yli 150 000 sairaalahoitoa vaatinutta haittavaikutustapausta, joista selvitysten mukaan vaihdellen vain noin 4,2-5,3 % oli ilmoitettu haittavaikutusrekistereihin. Selvitykset ovat käynnistäneet keskustelun Ranskan haittavaikutusseurannan parantamisesta, mutta kokemukset ovat samankaltaisia myös muissa maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkkeiden haittavaikutuksiin liittyvät kuolemat yliopistosairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kuoli vuonna 2000 vähän yli 1500 potilasta. Heidän sairauskertomustensa analyysi osoitti, että 5 % kuolemista liittyi lääkkeiden haittavaikutuksiin. Lisäksi vajaassa kahdessa prosentissa kaikista kuolemista lääkkeen osuus oli mahdollinen. Yleisin kuolemaan johtanut haitta oli verenvuoto, jonka taustalla oli mm. varfariini, hepariinin johdoksia tai tulehduskipulääkitys. Varsinaisia lääkitysvirheitä ei aineiston perusteella havaittu, ja kuolleet potilaat olivat valtaosin vakavasti sairaita.

Laura Juntti-Patinen, Pertti J. Neuvonen

Masennuslääke nefatsodoni pois Ruotsista

Masennuslääke nefatsodonista (Nefadar, Bristol-Myers Squibb) on ilmoitettu Ruotsissa 23 vakavaa maksaan kohdistuvaa haittavaikutusta, joista noin puolet vaati sairaalahoitoa. Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on toistuvasti muistuttanut lääkäreitä vuodesta 1995 käytössä olleen nefatsodonin maksahaitoista. Lääke on nyt poistettu käytöstä Ruotsissa. Suomessa nefatsodonia on käytetty suhteellisen vähän lähinnä siksi, koska se ole korvattavien lääkkeiden joukossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kliinisille tutkimuksille yhteisrekisteri

Noin kymmenen vuoden ajan on puuhattu rekisteriä, johon liitettäisiin kaikki käynnistettävät kliiniset tutkimukset. Yhdysvalloissa on pystytetty julkisin varoin rekisteri (www.clinicaltrials.gov) ja myös Britanniassa toimii oma rekisterinsä (www.controlled-trials.com). Nyt eurooppalaisia tutkijoita ja sponsoreita kehotetaan ilmoittamaan tutkimukset Britanniassa ylläpidettyyn rekisteriin. Näin vältyttäisiin mm. päällekkäisistä tutkimuksista ja toistamasta tutkimuksia, joissa on havaittu esimerkiksi vakavia lääkkeen haittavaikutuksia. EU-maiden rakenteilla oleva tietopankki ei sovellu tähän tarkoitukseen, koska se on suljettu muilta kuin lääkevalvontaviranomaisilta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa muutos epoetiini-alfan käyttöön

Erytroblastopenia tunnetaan epoetiini-alfan (Eprex, Janssen-Cilag) harvinaisena haittavaikutuksena kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Yhteensä on ilmoitettu 112 mainitun kaltaista tapausta, joissa lääkettä oli yleensä annettu subkutaanisesti. Nyt ihonalainen käyttö tulee vasta-aiheiseksi munuaisvajausta sairastavilla, mutta ei sitä vastoin esimerkiksi syöpäpotilailla. Myös muista erytropoietiinivalmisteista (NeoRecormon, Roche ja Aranesp, Amgen) on ilmoitettu samantapaisia haittoja, mutta monia potilaita oli hoidettu myös epoetiini-alfalla. Tämän vuoksi ei näiden lääkkeiden annostelua muuteta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveyttä vai taikuutta?

Eurooppalainen tiede keskittyy teoreettisiin abstraktioihin, kun afrikkalaisissa kulttuureissa suositaan konkreettista viisautta. Ongelmana tieteellisen tiedon ja perinnäistiedon vastakkainasettelussa on tietämisen käsitteen erilainen ymmärtäminen. Ovatko konkreettiset ajattelumuodot kuitenkaan humaanimpia ja viisaampia kuin teoreettiseen järkeen perustuvat uskomuksemme? Se, että arvot ovat traditionaalisia, ei vielä tee niistä sisällöllisesti arvokkaita ja eettisesti oikeutettuja.

Heta Aleksandra Gylling

Luonnontuotteet DMSO ja MSM kivun hoidossa

Metyylisulfonyylimetaani eli MSM on Suomessakin ns. luonnonlääkkeenä kaupan oleva aine. Sitä markkinoidaan mm. selkä-, niska- ja alaraajakipujen hoitoon mm. reumapotilaille, mutta sen väitetään tehoavan moniin muihinkin vaivoihin. MSM:n kanta-ainetta dimetyylisulfoksidia (DMSO) kaupiteltiin taannoin Yhdysvalloissa kivun hoitoon, kunnes viranomainen kielsi sen käytön. Tätä ainetta käytetään meillä edelleen erityisluvilla joissakin urologisissa käyttöaiheissa sekä teknisenä apuaineena luuydinsiirtojen yhteydessä. Kumpikaan aine ei ole peräisin luonnosta, ja näyttö niiden tehosta kivun hoidossa puuttuu.

Anna-Liisa Enkovaara

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030