Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistarpeiden arviointi jatkuu

Lääkekorvausjärjestelmän arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa hahmotetaan järjestelmän nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuten sairauksien ja lääkkeiden korvausluokittelua. Toisessa vaiheessa otetaan huomioon sote-uudistuksen rakenteet, rationaalisen lääkehoidon tavoitteet sekä uudet kalliit lääkkeet. Selvityshenkilönä on professori Heikki Ruskoaho. Valmista pitäisi olla kesäkuussa 2018.

QT-ajan pidentymisen vaara paremmin huomioon lääkehoidossa

Belgiassa Leuvenin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin lääkkeiden aiheuttaman QT-ajan pidentymisen yleisyyttä ja keinoja tunnistaa sen riskitekijät käytännön työssä äkillisten sydänkuolemien välttämiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin lääkärien päätöksentukijärjestelmiin integroitava riskipisteytys, joka ottaa huomion QT-ajan pitenemistä aiheuttavat lääkkeet ja muut riskitekijät. Terveydenhuoltohenkilöstön tietämys lääkkeiden aiheuttamasta QT-ajan pitenemisen riskistä todettiin heikoksi. Osana tutkimusta laadittiinkin apteekeille verkkokoulutus, jota tarjotaan jatkossa myös perusterveydenhuollon lääkäreille. Tutkimuksessa on hyödynnetty amerikkalaista CredibleMeds-tietokantaa, joka voisi olla hyödyllinen työkalu myös Suomessa (https://crediblemeds.org/). Maksuton tietokanta lajittelee QT-aikaa pidentävät lääkkeet neljään riskiluokkaan.

Lääkkeiden hyötyä levinneen syövän hoidossa yliarvioidaan

Yhdysvalloissa kiinteitä syöpiä sairastavien viiden vuoden elossaololuku on parantunut 49 %:sta 68 %:iin neljässä vuosikymmenessä. Tämä johtuu pääosin diagnostiikan ja hoidon aloittamisen varhentumisesta. Vuosina 2002–14 välillä myyntiluvan saaneiden 48 uuden syöpälääkehoidon hyöty oli keskimäärin 2,1 kuukautta pidempi elinaika kuin vertailuhoidossa. Usein myyntiluvan perusteena on muutos korvikemuuttujassa, kuten taudin etenemättömyysajassa, mikä ei välttämättä heijastu pidempään elinaikaan. Potilailla on taipumusta yliarvioida lääkehoidon teho. BMJ-lehden analyysissä pohditaan syövän lääkehoidon etiikkaa monesta näkökulmasta.

Lääkekehitysohjelma loppuu useimmiten tehon puutteeseen

Vuosina 2013–15 kaikkiaan 218 lääkekehitysohjelmaa lopetettiin vaiheessa II tai III, ja 174:stä on kerrottu lopettamisen syy. Tavallisin syy oli tehon puute, 52 %:ssa epäonnistumisista. 24 %:ssa syynä oli turvallisuuteen liittyvä tekijä ja 15 %:ssa kehittäjäyrityksen strategiaan liittyvä tekijä. Useimmiten epäonnistuttiin syöpälääkkeiden (32 % loppuneista kehitysohjelmista) ja keskushermostolääkkeiden (17 %) kehityksessä, mikä kuvastanee näiden sairauksien lääkekehityksen vilkkautta. Vaiheeseen III ja siitä myyntiluvan hakemiseen ja saamiseen edenneiden kehitysprojektien osuus oli hieman kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin.

Kysymys: Vyöruusurokotteen teho yli 70-vuotiailla

Vyöruusurokote osoittautui tilastollisesti merkitsevästi tehokkaaksi estämään vyöruusua yli 70-vuotiailla koehenkilöillä. Rokotteen teho oli 89,8 % (p < 0,001). Todellisen rokotteen sai 6 950 osallistujaa ja lumerokotteen 6 950. Heitä seurattiin keskimäärin 3,7 vuotta. Seuranta-aikana todellisen rokotteen saajista 23:lle tuli vyöruusu ja lumerokotteen saajista 223:lle. Sivuvaikutuksina esiintyi paikallisreaktioita ja yleisreaktioita (mm. kipu, väsymys) 79 %:lla oikean rokotteen saajista ja 29,5 %:lla lumerokotteen saajista seitsemän rokotuksen jälkeisen päivän aikana.

Matti Uhari

Lääkärit ilman rajoja painostaa laskemaan rokotteen hintaa

Lääkärit ilman rajoja -avustusjärjestö kieltäytyi ottamasta vastaan Pfizerilta miljoonaa pneumokokkirokoteannosta. Pfizerin tarjous tuli kuukausi sen jälkeen, kun GlaxoSmithKline oli laskenut oman rokotteensa hintaa. Lääkeyritysten lahjoituksiin voi liittyä mm. kohdeväestöä koskevia ehtoja. Avustusjärjestön mukaan lahjoitus vaarantaisi pitkäaikaisen pyrkimyksen saada rokotteita riittävän edullisella hinnalla kaikkien köyhien maiden ihmisten saataville: vaikka joissakin maissa rokote olisi maksuton, muualla korkea hinta estää rokotteen ostamisen. Pfizer on voimakkaasti eri mieltä lahjoitusten merkityksestä.

Kannattaako vanhusten lääkehoidon purkaminen?

Järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä selvitettiin, onko monilääkityksen purkaminen turvallinen, tehokas ja toteuttamiskelpoinen tapa vaikuttaa vanhuspotilaiden kuolleisuuteen ja terveydentilaan. Analyysiin valikoituneissa 132 alkuperäistutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 34 000 ikäihmistä (keski-ikä 74 vuotta), joilta oli vähennetty ainakin yksi lääke. Satunnaistamattomissa tutkimuksissa lääkkeiden vähentäminen näytti pienentävän kuolleisuutta, mutta satunnaistetuissa tutkimuksissa tällaista eroa ei havaittu. Kuitenkin sellaisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa, joissa lääkityksen purkamisen keinot valittiin potilaskohtaisesti, saatiin selvä positiivinen vaikutus.

Vilkasta keskustelua lääkehoitojen priorisoinnista

Lääkäriliitto oli yksi lokakuun Terveysfoorumi 2016 -tilaisuuden järjestäjistä. Foorumissa noin sata terveydenhuollon toimijaa keskusteli vilkkaasti lääkehoitojen priorisoinnista. Näkökulmia saatiin muun muassa perusoikeuksien, etiikan, kliinikoiden, sosiaali- ja terveysministeriön, kansanedustajan, lääketeollisuuden, lääkearviointien ja maksajan vinkkelistä. Terveysfoorumin aineistoa on luettavissa Kunnat.net-sivuilla.

Niraparibilla on tehoa BRCA-mutaatiosta riippumatta

Niraparibi on suun kautta otettava ihmisen poly-ADP-riboosipolymeraasientsyymien (PARP 1/2) estäjä, jonka farmakologinen vaikutus perustuu DNA:n korjausmekanismien estoon. Vaiheen III kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa uusiutunutta platinaherkkää munasarjasyöpää sairastavat 553 potilasta satunnaistettiin saamaan joko niraparibia tai lumetta. Taudin etenemättömyysaika oli niraparibia saaneilla merkitsevästi pidempi kuin lumeryhmässä: potilailla, joilla oli ituradan BRCA-mutaatio (n = 203), ero oli 15,5 kuukautta ja niillä, joilla ei ollut ituradan BRCA-mutaatiota (n = 350), ero oli 5,4 kuukautta. Kokonaiselossaoloaika ei vielä ole tiedossa. Ensimmäinen myyntiluvan saanut PARP:n estäjä olaparibi näyttää tehoavan vain tiettyihin BRCA-mutaatiopositiivisiin syöpiin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030