Hyvän- vai pahanlaatuinen tajuttomuuskohtaus?
Ambulanssi hälytettiin ostoskeskukseen tajuttomuuskohtauksen saaneen miehen luokse. Mukana ollut vaimo kertoi miehen menettäneen tajuntansa yllättäen, rintakipuja tai muitakaan ennakko-oireita ei ollut. Vaimo oli antanut miehelleen kaksi nitroa. Tavattaessa potilaan tajunta oli normaali, iho oli kalpea, verenpaine 90/60 mmHg ja syke 60. Mies ei itse muistanut tapahtumasta mitään. Sydänfilmissä nähtiin sinusrytmi ja rintakytkennöissä Q-aallot, joita pidettiin aiemmin sairastettuun etuseinäinfarktiin sopivina. Lääkityksenä potilaalla oli asperiini, betasalpaaja, diureetti ja ACE:n estäjä. Mies kuljetettiin keskussairaalan päivystyspoliklinikalle seurantaan ja lisätutkimuksiin.
Matkan aikana vaimo kertoi, että miehellä oli viime päivinä ollut nenäverenvuotoa.
Mitä pitää huomioida? Oleellista, mutta usein vaikeinta, on erottaa onko oire hyvänlaatuinen vai kenties seuraavalla kerralla ilmetessään tappava. Nuoren ihmisen tajuttomuuskohtaus on useimmiten hyvänlaatuinen. Tosin nuorenkin ihmisen tajuttomuuskohtauksen selvittelyyn kuuluu aina kunnollinen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



