Mihin jäi tietotekniikan koulutus?

- Nykyisin ei välttämättä muisteta, miten nuori ilmiö tietotekniikka on. Työelämässä on paljon ihmisiä, jotka ovat hankkineet tietotekniikkataitonsa vasta aikuisiällä, muistuttavat diplomi-insinööri Matti Paajanen ja professori Jari Multisilta, jotka ovat tutkineet tietotyön tuottavuutta, työssä oppimista ja teknologioita.

Ulla Järvi

Genomiprojekti pienentää arvioita ihmisen geenimäärästä

Ihmisen geenimäärä on ilmeisesti pienempi kuin aiemmin on arvioitu. Tuoreimman arvion mukaan ihmisessä on vain 20 000-25 000 geeniä. Näin todetaan kansainvälisen genomiprojektin tutkijoiden Nature-lehdessä julkaisemassa artikkelissa.

Stakesille keskus Jyväskylään?

Stakesille ehdotetaan perustettavaksi sivutoimipiste Jyväskylään. Sosiaalipalvelujen tutkimuksen, arvioinnin ja kehittämisen yksikkö nivottaisiin toiminnallisesti Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitokseen.

Liikunnan ja verenpaineen väliseen yhteyteen vaikuttaa myös perimä

Ihmisen aktiivisuuteen liikunnassa ja matalaan verenpaineeseen näyttävät vaikuttavan samat perinnölliset tekijät. Tähän viittaavat LL Miika Hernelahden tutkimustulokset hänen Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Duodecim-palkittu Kalle Aitasalo: Mistä työlle jatkajia?

- Kyllä meillä on klinikassa nuoria ja kiinnostuneita lääkäreitä, mutta joudun kyllä joskus sanomaan, ettei vielä lähdetä kotiin! naurahtaa Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkittu dosentti Kalle Aitasalo.

NIH rahoittaa suomalaistutkimusta rintasyövän ja ravinnon yhteyksistä

LT Sari Mäkelän tutkimusryhmä on saanut huomattavan apurahan Yhdysvaltain kansalliselta terveysvirastolta, NIH:lta. Turun yliopistossa toimivan ryhmän tutkimushankkeessa selvitetään rintasyövän ja ravinnon yhteyksiä. Nelivuotinen apuraha on suuruudeltaan noin 800 000 euroa.

Viidesosalle uusintaleikkaus rintaimplanttileikkauksen jälkeen

Noin viidesosalle naisista tehtiin ainakin yksi uusi kirurginen toimenpide keskimäärin kymmenen vuoden seuranta-aikana. Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen tutkimuksessa oli mukana 685 naista, jotka olivat hankkineet kosmeettisista syistä rintaimplantit Suomessa vuosina 1968–2002.

Uusi lääke erityiskorvattavaksi

Lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt uutta lääkeainetta sisältävät valmisteet erityiskorvattaviksi vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa. Levetirasetaamia sisältävät Keppra-lääkevalmisteet tulevat ensi helmikuun alusta lähtien erityiskorvattaviksi paikallisen ja muun vaikeahoitoisen epilepsian hoidossa.

Stakesille keskus Jyväskylään?

Työryhmä ehdottaa, että toiminta käynnistettäisiin täyttämällä vapautuvia virkoja vähitellen Jyväskylään. Vuosikymmenen lopussa henkilöstöä olisi 15.

Lääketiede on kaikkein luotettavin tieteenala

Tiedebarometri 2004 piirtää jälleen kuvan tieteestä kiinnostuneista ja siihen vankasti luottavista suomalaisista. Kansan syvät rivit luottavat varsinkin lääketieteen kykyyn voittaa sairauksia. Edes viime vuosien ”rötöstelyt” eivät ole horjuttaneet luottamusta; lääketiede nappaa ykköstiloja usealla eri mittarilla. Lue lisää Lääkärilehden 5.11.2004 (45/2004, s. 4346-48) ilmestyvästä numerosta.

Kansanterveyslaitokseen kaksi WHO-keskusta

Uusi WHO:n Collaborating Centre on nimitetty WHO:n avuksi kroonisten tautien ehkäisyn, terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn seurantaa varten. Keskus toimii KTL:n epidemiologian ja terveyden edistämisen osastossa ja sen virallinen nimi on WHO Collaborating Centre for Non-Communicable Disease Prevention, Promotion and Monitoring. Keskuksen johtaja on tutkimusprofessori Erkki Vartiainen.

Terveysjohtajat kaikkein uupuneimpia

– Mutta uupumista ja turhautumista lisää myös tyyli, jolla terveydenhuoltoa käsitellään parhaillaan julkisuudessa. Terveydenhuollon eturintamassa kovaa työtä tekevät saavat jatkuvasti kuulla, että palveluita ei ole riittävästi ja että kustannukset ovat liian suuret. Lopuksi heiltä kysytään: Kuinka te viitsitte tehdä noin raskasta työtä noin huonolla palkalla? Meitä kuntajohtajia saa kyllä haukkua, mutta kovimman etulinjan väen alituista moittimista kannattaisi miettiä! Paqvalin napautti.

Helsingin julistukseen lisäselvennys

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU lisää lasten lääketutkimuksia

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kipeä aihe pyrkii esille kaikkialla Vanhusten kaltoinkohtelun pelätään lisääntyvän

Vanhusten kaltoinkohtelusta on vasta hiljattain tullut Iso-Britanniassa julkinen keskustelunaihe, kertoo tuore Lancetin pääkirjoitus. Suomessa vanhusten oloista kotona ja laitoshoidossa on taitettu peistä pitempään, mutta aihe on silti edelleen arka. Vanhusten onnelaksi ei Suomesta vielä ole, sanovat asiantuntijat. Terveydenhuoltokaan ei ole viaton. Professori Sirkka-Liisa Kivelän mielestä vanhusten ylilääkitseminen täyttää meillä joskus jopa pahoinpitelyn kriteerit.

Liisa Koivula

Perheväkivalta jää usein piiloon

Vanhusten turvakotiyhdistyksen puheenjohtaja, terveydenhuollon maisteri ja gerontologi Kaija Viitakoski sanoo, että vanhusten huono kohtelu ja perheväkivalta ovat meillä edelleen äärimmäisen arkaluonteisia asioita.

Leena Koulu

Mikä yhdistys?

Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry, SUVANTO, on perustettu vajaat 15 vuotta sitten. Yhdistys toimii vanhusten kaltoinkohtelua ja perheväkivaltaa vastaan ja haluaa parantaa vanhusten asemaa. Se järjestää luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä tarjoaa neuvotteluapua. Yhdistyksellä on myös juristin ja sosiaalityöntekijän puhelinneuvontapalvelut ja se järjestää ikäihmisille kerhotoimintaan. Parhaillaan yhdistyksellä on meneillään kolmivuotinen ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisyprojekti. SUVANNOLLA ei toistaiseksi ole vanhusten turvakoteja eikä turvakotipaikkoja. Yhdistys kuuluu Ensi- ja turvakotien liittoon ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liittoon.

Suomalainen bioaktiivinen lasi sai myyntiluvan Eurooppaan

Suomalainen soveltava perustutkimus kantaa hedelmää. Maanantaina julkistettiin kahden Turussa kehitetyn bioaktiivilasi-tuotteen saamat myyntiluvat Euroopan unionin alueelle.

Ulla Järvi

Kuntajohtaja: Terveysjohtajat kaikkein uupuneimpia

- Kun katson kaupungin toimialajohtajia, kaikkein uupuneimpia ovat johtajat terveys- ja sosiaalisektorilla, sanoi Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin. Terveysfoorumin paneelissa viime viikolla puhunut Paqvalin sanoi tämän johtuvan yksinkertaisesti toimialan vaikeudesta.

Ulla Järvi

Joko sinulla on oma kotiteekkari?

Lääkäripiireissä kiertää kuulemma jo kasku kahden lääkärin kohtaamisesta. Ensimmäinen kysymys aina on: Joko sinulla on oma kotiteekkari?

Ulla Järvi