Toistaiseksi A(H1N1)-tartuntojen esiintyvyyttä eri väestöissä on voitu vain arvailla, sillä ainoastaan pieni osa tautitapauksista on mahdollista varmentaa laboratoriossa. Nyt tilannetta tutkitaan serologisin testein myös Suomessa.

Toistaiseksi A(H1N1)-tartuntojen esiintyvyyttä eri väestöissä on voitu vain arvailla, sillä ainoastaan pieni osa tautitapauksista on mahdollista varmentaa laboratoriossa. Nyt tilannetta tutkitaan serologisin testein muun muassa Britanniassa ja Ranskassa, Nature-lehti kertoo verkkosivuillaan. Serologista A(H1N1)v-virustutkimusta tehdään myös Suomessa.

– A(H1N1)v-virusten vasta-aineiden tutkimukseen käytetään THL:n laboratoriossa standardimenetelmää, joka on käytössä muissakin influenssavasta-ainemittauksissa. Ainoa ero on, että viruksen tunnistamiseen tarvitaan spesifinen influenssa A(H1N1)v-antigeeni, jonka valmistimme kesän aikana, kertoo virologi Thedi Ziegler.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on jo tutkittu joitakin aineistoja, mutta tuloksia ei ole vielä julkaistu. Sotilaslääketieteen keskus on kartoittanut varuskunnissa kuluvan syksyn aikana todettuja A(H1N1)v-epidemioita.

Seroepidemiologisen tutkimusaineiston käsittely on vielä kesken, mutta SOTLK:n Tutkimus- ja kehittämisosaston johtajan dosentti Simo Nikkarin mukaan vaikuttaa siltä, että myös Suomessa osa A(H1N1)v-tartunnoista johtaa tavallista kausi-influenssaa lievempään taudinkuvaan.

Tartuntoja on arvioitua enemmän

Britanniassa Andrew Haywardin johtama FluWatch-ryhmä aikoo tutkia vuosittaisten 650–850 koehenkilön sijasta 10 000 henkilöä, joista 2 500:lta testataan serologisesti A(H1N1)v-viruksen vasta-aineet.

UK Health Protection Agency puolestaan aikoo analysoida muista syistä kuin A(H1N1)v-viruksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden verinäytteitä. Tutkimukseen on koottu 1 403 näytettä ennen epidemian alkua ja 1 954 näytettä elo–syyskuussa kaikista ikäryhmistä eri puolilta Englantia.

Tutkimuksen johtajan Elizabeth Millerin mukaan toistaiseksi julkaisematon aineisto tulee osoittamaan, että tartuntoja on paljon enemmän kuin tähän mennessä on arvioitu.

Ranskassa pandemian toinen aalto on juuri alkanut. Siellä aiotaan testata 30 000 raskaana olevaa naista ja julkaista 800 naisen serologinen aineisto viikoittain reaaliajassa.

Virologi Xavier de Lamballerie sanoo Nature-lehdelle, että lähtökohta on erittäin hyvä, koska tähän mennessä tutkitusta väestöstä vain 5 % on saanut tartunnan.

Suomalaisillekin tuloksille tarvetta

Thedi Zieglerin mukaan A(H1N1)v-viruksen serologinen tutkimus on erittäin tärkeää.

– Vielä ei tiedetä, kuinka monelle tämä virus aiheuttaa vakavan taudin ja kuinka monelle vain lieviä oireita tai oireettoman infektion.

Tutkimusta tarvitaan muun muassa rokotussuunnitelmien valmistamisessa ja sen ennustamisessa, kuinka paljon ihmisiä voisi sairastua viruksen mahdollisesti keväällä aiheuttamaan toiseen aaltoon.

– Pitkään veikkailtiin, että jo ensimmäisen aallon aikana 35 % väestöstä saattaisi sairastua. Niin ei kuitenkaan ainakaan tähän mennessä ole käynyt.

Ziegler on kiinnostunut maailmalla tehtävistä selvityksistä, mutta pitää myös kotimaista tutkimusta tärkeänä.

– Virus käyttäytyy hieman eri lailla eri populaatioissa, joten on hyvä saada omia tuloksia.

Serologiset testitkään eivät sinällään kerro kaikkea.

– Testin perusteella ei voida tietää, onko ihminen sairastanut taudin vai onko hänet rokotettu sitä vastaan. Nykyisin liikkeellä oleva virus on hyvin samanlainen kuin rokotteessa käytetty, joten niitä on käytännössä mahdotonta erottaa toisistaan vasta-ainetutkimusten avulla.

Sirpa Kulonen
Kuva: Axel Kock / Pixmac