ADHD:ta osataan epäillä entistä useammin Vaahteramäen Eemeli jäi diagnoositta

- ADHD-lapsia ja -aikuisia on ollut aina. Tunnetuin tapaus on varmaan Vaahteramäen Eemeli, sanoo lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Leena Pihlakoski

Eemeliähän pidettiin "julmetun kakarana". Nykyisin puhutaan häiriöstä, joka on yksi yleisimmistä lasten kroonisista sairauksista. Sen esiintyvyys on väestössä 3-7 prosenttia.

- Epidemiologisten tutkimusten mukaan ADHD ei ole lisääntynyt, mutta sitä osataan entistä useammin epäillä ja tutkia, Leena Pihlakoski huomauttaa. Hän pohti Turun lääketiedepäivillä sitä, lääkitäänkö medikalisoituneessa maailmassa jo luonteenpiirteitä.

Ylilääkitsemiseen Suomessa Pihlakoski ei usko. Päinvastoin suuri osa ADHD-tapauksista jää toteamatta ja samalla vaille asianmukaista hoitoa. Pihlakoski korostaa, että tärkeintä hoitoa on muokata lapsen ja nuoren ympäristöä oireita helpottavaksi sekä tukea perhettä.

Lääkehoito on lisääntynyt huomattavasti koko Euroopassa, mutta Pihlakosken mukaan tämä liittyy häiriön aiempaa tarkempaan tunnistamiseen. Lisäksi lääkkeitä uskalletaan käyttää pidempään ja myös aikuisilla, mikä kasvattaa käyttölukuja.

- Useat hyvin toteutut tutkimukset todistavat siitä, että niin sanottujen psykostimulanttien käyttö ADHD:n hoidossa vähentää esimerkiksi päihteiden käyttöä aikuisiässä, Pihlakoski huomauttaa.

Hän korostaa, että lääkkeenä käytetään useimmin amfetamiinijohdannaisia, joihin liittyy aina myös riskejä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Suomessakin on mediassa kerrottu tarinoita lääkkeiden käytöstä keskittymiskykyä parantavina "boostereina" muun muassa opiskelijoiden keskuudessa. Pihlakoski ei ole itse kuullut väärinkäytöksistä ja toteaa Suomessa reseptinkirjoitusoikeuden olevan hyvin rajoitettu. Mahdollisesti lääkkeet on tilattu tai tuotu ulkomailta.

Lääketiedepäivien lehdistötilaisuudessa paikalla olleet vanhemmat lääkärit muistelivat, miten amfetamiinia käytettiin aika surutta, ennen kuin aineen vaarallisuus opittiin tuntemaan. Takavuosina akateeminen nuoriso käytti amfetamiinia tenttikauden "piristäjänä", mutta sitä käytettiin myös sodan aikaan rintamalla taisteluväsymystä torjumassa.

Lääkettä Eemelille?

Olisiko Vaahteramäen Eemelikin siis tarvinnut lääkitystä?

- Eemelillä oli onnekseen paljon suojaavia tekijöitä, Pihlakoski painottaa hymyillen. Eemelillä oli läheinen ja rakastava äitisuhde, virikkeellinen ja turvallinen kasvuympäristö maalaistalossa ja muitakin ymmärtäviä aikuissuhteita. Isä oli tosin äkkipikainen, mikä johdattaa miettimään perintötekijöitä.

- Eemeliä suojasi myös hyvä kognitiivinen kompetenssi, ja koulussa Eemelille sattui ymmärtäväinen opettaja. Niinpä Eemeli pärjäsi sairautensa kanssa ja hänestä tuli aikuisena jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, muistutti Leena Pihlakoski ADHD:n hyvästä ennusteesta.