Akateemisilla aloilla työhön uppoudutaan herkästi Perhe-elämä kyllä antoisaa, mutta joutuu joustamaan
Perhe saa useasti jäädä syrjään, kun akateemisesti koulutettu suomalainen uppoutuu työhönsä. Stakesin tutkimus piirtää kuvaa korkeasti koulutetusta työntekijästä uhrautuvana ihmisenä, jonka perhe on muita suomalaisia useammin joustovara. Toisaalta työn ulkopuolinen aika on hyvin perhekeskeistä.
Työn ja perheen yhdistämistä on viime vuosina tutkittu niin Stakesissa, Tilastokeskuksessa kuin Väestöliitossakin. Myös Lääkäriliiton omat tutkimukset ovat tiedustelleet perheen merkitystä lääkärien arvomaailmassa.
Kaikki ne osoittavat, että suomalaiselle perhe on arvona noussut tärkeimmäksi, mutta käytännön elämässä perhe joutuu usein joustamaan työelämän vaatimusten vuoksi.
Kotitöitä tehdään entistä vähemmän
Muutama päivä sitten uutisoitiin ennakkotietoja Väestöliiton tutkimuksesta, jonka mukaan korkeasti koulutetut nuoret isät ovat lisänneet osallistumistaan kotitöihin.
- Kyseessä on lievä tilastollinen harha, sanoo tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta.
Nuoret isät ovat kyllä hieman kasvattaneet minuuttimääräänsä kotitöissä, mutta kotitöiden osuuden kasvu johtuu siitä, että akateemiset naiset ovat selvästi vähentäneet kotitöihin käyttämäänsä aikaa, Miettinen huomauttaa.
Tällä hetkellä tutkijat voivat kuitenkin vain arvailla, miten akateemiset naiset kodinhoidon järjestävät. Mahdollisesti entistä enemmän ostetaan valmiita tai puolivalmiita ruokia sekä hankitaan esimerkiksi lastenhoito- ja siivouspalveluita vapaa-ajalla.
- Ihmisten ajankäyttöä kyllä tutkitaan, mutta yllättävän vähän meillä on tutkimustietoa niistä tekijöistä, jotka ajankäyttöä säätelevät, Anneli Miettinen toteaa.
Omaan ajankäyttöönsä voi suhteuttaa virallisia tilastotietoja: korkeasti koulutetut miehet käyttävät kodin töihin aikaa keskimäärin noin 14 tuntia viikossa, naiset 21 tuntia 50 minuuttia.
Luvut ovat siis keskiarvoja, joten pienten lasten perheissä kotitöihin luonnollisesti käytetään enemmän aikaa. Silti miesten ja naisten töiden suhde pysyy melko samanlaisena kautta linjan.
- Pieni ero on nähtävissä koulutuserojen vaikutuksesta kotitöiden laatuun. Akateemisesti koulutetut miehet tekevät muita miehiä hieman enemmän niin sanottuja naisten töitä, kuten ruoanlaittoa, tutkija Anneli Miettinen huomauttaa.
Akateemiset perhekeskeisiä
Nyt päättyneessä Stakesin Työ ja perhe -hankkeessa syntyi sekä tilastollista tutkimusta että kehittämishankkeita työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kuviot eivät ole mitenkään yksiselitteiset nykyajan kiihtyvässä elämänmenossa.
- Tutkimuksemme osoittivat esimerkiksi, että työ on erittäin intensiivisessä roolissa akateemisesti koulutettujen elämässä, mutta ei silti vie ihmisen koko energiaa. Naiset tekevät akateemisissakin perheissä valtaosan kotitöistä, mutta perhe koettiin myös voimavaraksi.
- Lisäksi havaittiin, että sekä akateemisesti koulutettujen miesten että naisten vapaa-aika näyttää olevan varsin perhekeskeistä eikä niinkään harrastuspainotteista, projektipäällikkö Minna Salmi kertoo.
- Mielenkiintoinen havainto on myös se, että koulutuksesta riippumatta työn sisällöllä on naisille erittäin tärkeä merkitys. Olisi voitu olettaa, että matalasti koulutetuilla aloilla tai raskaassa hoitotyössä perheen merkitys ylittäisi työnteon. Näin ei ollut, vaan kautta linjan suomalaisnaiset arvostivat sekä työnsä sisältöä että perhettään yhtä korkealle, Salmi toteaa.
Miehillä koulutuserot näkyivät selvemmin: korkeasti koulutetut miehet vastasivat olenvansa hyvin kiinnostuneita työstään useammin kuin muut miehet.
- Toinen oletus väitti, että akateemiset naiset olisivat akateemisia miehiä vähemmän kiinnostuneita työstään. Tämä tutkimus kuitenkin osoitti aivan päinvastaista: korkeasti koulutetut naiset ovat selvästi useammin hyvin kiinnostuneita työstään kuin akateemiset miehet! Minna Salmi huomauttaa.
Ulkoistetaanko isät?
Stakesin hankkeessa huomattiin myös, etteivät työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koske vain perheitä, joissa on pieniä lapsia.
Työntekijäkunta keski-ikäistyy, mikä merkitsee, että heillä on huollettavana murrosikäisiä lapsia sekä yhä useammalla jo ikääntyviä vanhempia. Yllättävän moni isovanhempi-ikäinen puolestaan käyttää työaikajoustojaan hoitaakseen lapsenlapsiaan näiden esimerkiksi sairastuessa.
Perheiden vaatimukset ovat siis varsin kovat.
- Suomalaisilta naisilta on kodin ja työn kilpajuoksussa ainakin jo vaadittu riittävästi! puuskahtaa johtaja Martti Esko Kirkon perheasiain keskuksesta. Hän oli viime viikolla puhumassa sekä Stakesin että Väestöliiton seminaareissa. Eskon mielestä vihdoin olisi isien aika.
Samaa korosti Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila, joka kantoi huolta myös nykymiehille asetetuista kohtuuttomista vaatimuksista. Hellän isän pitäisi olla samaan aikaan myös perinteisen miehekäs mies naiselleen.
- Ei miesten tarvitse suostua naisten vaatimuksiin, vaan oman etunsa vuoksi pitää kiinni oikeuksistaan vanhempana. Neuvon siis isiä ehdottomasti käyttämään lain suomat perhevapaat ja joustot. Älkääkä antaako esimiehen viedä oikeuttanne säälliseen työaikaan! Helena Hiila kannusti.
Näin isiä ei ole niin helppo ulkoistaa perheestä.
