Ajan­kohtai­sta

Alaikäisten psykiatrinen hoito lisääntyy

Erityisesti nuoruusikäisten tyttöjen vapaaehtoinen ja tahdosta riippumaton sairaalaan lähettäminen, sairaalahoito sekä pakkotoimet lisääntyivät.

Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden alaikäisten määrä kaksinkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2004, jolloin heitä oli 2 787. Tiedot käyvät ilmi Stakesin tuoreesta raportista.

Tahdosta riippumattomassa hoidossa olleiden alaikäisten määrä nelinkertaistui. Vuonna 1995 heitä oli 118 ja vuonna 2004 heitä oli 457.

Erityisesti nuoruusikäisten tyttöjen vapaaehtoinen ja tahdosta riippumaton sairaalaan lähettäminen, sairaalahoito sekä pakkotoimet lisääntyivät.

Raportin mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalahoidon määrä lisääntyi huomattavasti 1990-luvun loppupuolella vuosituhannen vaihteeseen asti, jonka jälkeen palvelujen käyttö pysyi samalla tasolla. Hoitojaksot taas ovat lyhentyneet.

Alueelliset erot tasoittuivat

Psykiatrisessa sairaalahoidossa oli moninkertaisia alueellisia eroja sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Helsingissä hoidettiin vuosina 1995–1997 eniten alaikäisiä psykiatrisessa sairaalahoidossa: keskimäärin 215 alaikäistä 100 000 kohden. Vastaava luku oli Länsi-Pohjassa 18. Erot tasoittuivat 2000-luvulla, jolloin Etelä-Karjalassa annettiin eniten hoitoa.

Alaikäisten psykososiaalisia palveluja leikattiin kunnissa 1990-luvun laman aikana, mutta 2000-luvulla lasten mielenterveyspalveluja on tuettu erityismäärärahoin ja -hankkein.

Raportti paljastaa tiedon puutteita. Suomessa ei ole kattavaa tietoa alaikäisten mielenterveysongelmien määrän ja vaikeusasteen kehityksestä. Lisäksi ei tiedetä, miten alaikäiset ohjautuvat terveyden- ja sosiaalihuollon palveluihin ja missä suhteessa ne ovat tarpeisiin.

Raportin aineisto on koottu Stakesissa pidettävästä HILMO-hoitoilmoitusrekisteristä.

Miia Soininen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030