Asiantuntijat haluavat taidetta terveydenhuoltoon
Taideharrasteiden terveysvaikutukset yltävät etenkin vanhuksilla jopa ohjatun liikunnan tasolle.
Kulttuuria ja taidetta pitäisi suosia terveydenhuollossa paljon nykyistä enemmän. Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri Markku T. Hyyppä sekä VTT Hanna-Liisa Liikanen muistuttavat uutuusteoksessaan Kulttuuri ja Terveys (Edita), että taide ja erilaiset kulttuuriharrasteet vaikuttavat myönteisesti terveyteen.– Kymmenet väestötason tutkimukset osoittavat, että taideharrasteiden terveysvaikutukset yltävät etenkin vanhuksilla jopa ohjatun liikunnan tasolle. Musiikki-, teatteri-, kirjallisuus-, elokuva- ja käsityöharrastukset sekä vapaa-ajan opiskelu lisäävät elinvuosien mahdollisuutta, kirjoittajat sanovat.
Kulttuurin ja taiteiden harrastaminen lisäävät myönteisiä tunteita ja harrastukset luovat yhteisöllistä me-henkeä. Näillä tekijöillä on selitetty muun muassa sitä, miksi kulttuurin harrastajat paitsi kokevat terveytensä monia muita paremmaksi, mutta myös elävät todetusti pidempään.
– Ruotsissa suoritettiin toista kymmentä vuotta sitten vertailuja vanhusten talossa kahden kerroksen välillä. Toisessa kerroksessa harrastettiin kuorolaulua ja muita aktiivisen yhdessäolon muotoja. Siellä asuvat vanhukset voivat paremmin ja muun muassa mitatut stressihormonipitoisuudet olivat tasapainossa.
Kuorolaulajia on tutkittu myös Yhdysvalloissa, jossa selvitettiin vastustuskykyjärjestelmän aktivoitumista kuorolaulun aikana. Kuoroharjoitusten kuluessa immunoglobuliini A:n määrä syljessä lisääntyi. Tutkijat arvelivat löydöksensä osoittavan, että kuoro lisää vastustuskykyä tulehdustauteja vastaan.
– Terveys on hyvinvoinnin tila ja myönteisiä elämyksiä ja emootioita kokeneet ihmiset säilyttävät terveytensä muita paremmin. Psykofysiologisessa säätelyjärjestelmässä kulttuuri- ja taide-elämys edistävät elimistön tasapainoa ja rauhoittumista.
Kiire jarruttaa harrasteiden lisäämistä
Kulttuurin ja taiteen keinoin päästään kirjoittajien mukaan lisäämään hoitotyön keinovalikoimaa ja katkaisemaan laitoshoidon arkea. Kuvataide, musiikki tai vaikkapa draama vaikuttavat potilaan sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
Harrasteiden lisääminen osaksi hoidon arkea on useimmiten kuitenkin hankalaa, sillä päivärytmin pakolliset kuviot toistuvat laitoksessa kuin laitoksessa lähes samanlaisina.
– Yhdessä tekeminen ja yhdessäolo ovat tärkeitä, toiveet vaatimattomia. Ei toivota erikoista tai hienoa eikä tavoitella taiteellista tasoa. ”Voidaan siinä laulella porukalla tai luetaan runoja ja selkokirjoja”, esitettiin eräästäkin hoitoyksiköstä.
Liikasen haastattelemissa laitoksissa taide- ja kulttuurimuotoista päivätoimintaa oltaisiin haluttu lisätä, ellei siitä hoituisi lisätyötä kiireiselle ja vähäiselle hoitohenkilökunnalle. Siellä, missä harrasteille oli raivattu tilaa, myös potilaiden elämänlaatu tuntui parantuneen.
Esimerkiksi dementoituneiden ihmisten kyky taiteen eri muotojen vastaanottamiseen säilyy pitkään.
– Eräs esiintyvä amatööritaitelija on todennut, että puhekyky menetetään ennen laulutaitoa ja kävelytaito ennen tanssiaskeleita.
Essi Kähkönen
