Avioliitoissa syntyvät terveimmät lapset
Sosiaaliset riskit ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat raskauden ennusteeseen. Tutkimus selvitti muun muassa siviilisäädyn, työttömyyden ja ylipainon vaikutukset.
Sosiaaliset riskit ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat selvästi raskauden ennusteeseen. Näin kertoo LL Kaisa Raatikaisen väitöstutkimus.
Tutkimus selvitti siviilisäädyn, työttömyyden, raskautta edeltäneen ylipainon, äidin nuoren iän, aiempien raskaudenkeskeytysten ja äitiyshuollon ulkopuolelle jäämisen esiintyvyyttä ja vaikutusta raskauden ennusteeseen ja syntyvään lapseen.
Tutkimuksen mukaan avioliiton ulkopuolella syntyi yli kolmasosa lapsista ja neljännes synnyttäjistä asui avoliitossa. Vaikka avoliitto on Suomessa yleinen, todettiin avioliiton edelleen parantavan raskauden ennustetta. Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla todettiin kohonneet ennenaikaisen syntymän, pienipainoisuuden ja tehohoitoon joutumisen riskit.
Synnyttäjistä yli 20 prosenttia oli raskautta edeltävästi ylipainoisia ja heillä todettiin merkittävästi kohonneet riskit vastasyntyneen huonoille kuntopisteille ja joutumiselle tehohoitoon. Vastasyntyneen ongelmat olivat sitä suuremmat mitä korkeampi äidin paino oli. Jopa kuolleena syntymisen ja ensimmäisen elinviikon aikaisen kuoleman riskit kaksinkertaistuivat ylipainoisten naisten raskauksissa normaalipainoisiin verrattuna.
Työttömät saavat pienempiä vauvoja
Tutkimuksen mukaan äidin työttömyys liittyy vastasyntyneen pienipainoisuuteen. Yhteys korostui kun molemmat vanhemmat olivat työttömiä.
Äitiyshuollon palveluita jätti käyttämättä vain noin prosentti synnyttäjistä. Näissä raskauksissa oli poikkeuksellisen korkeat ennenaikaisen synnytyksen, kuolleena syntymisen ja vastasyntyneen matalien Apgarin pisteiden riskit.
Alle 18-vuotiaiden synnyttäjien raskauden ennuste todettiin hyväksi, ja heitä voidaan rohkaista tiedolla raskauden suotuisasta kulusta neuvolaseurannan toteutuessa tarkasti. Teini-ikäisten raskausongelmat ovat siis enemmän sosiaalisia kuin biologisia.
Tutkimus antaa uutta tietoa raskauden seurannan suunnittelua ja äitiysneuvolatoiminnan kehittämistä varten.
Tutkimuksen aineisto käsitti Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytysrekisterin vuosilta 1989–2001, eli tiedot 27 776 raskaudesta. Lisäksi tietoa kerättiin lomakkeella.
Väitöstutkimus tarkastetaan Kuopion yliopistossa 19.1.2007.
Miia Soininen
