Hyvä kollega
Lääkäriliitto käynnisti reilu kuukausi sitten Lääkärin työolot ja terveys 2024 -tutkimuksen.
Tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen työoloja seurattiin vuodesta 1997 lähtien Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -tutkimuksella.
Tämän vuoden tutkimus lähetetään lähes joka toiselle Suomessa toimivalle lääkärille. Mukana on seurantajoukko, jonka avulla voidaan tutkia työolojen vaikutusta myöhempään hyvinvointiin ja terveyteen.
Toivon kovasti, että teiltä jokaiselta löytyisi noin 10 minuuttia aikaa vastaamiseen. Näin saamme ajantasaista tietoa kollegakunnan työhyvinvoinnista. Tutkitulla tiedolla osaamme vaikuttaa oikeisiin asioihin.
Tämän vuoden tutkimus selvittää muun muassa näitä:
– Työn imu, oikeudenmukaisuus, vaikutusmahdollisuudet, vaatimukset työssä
– Uupumus, eettinen kuormitus, kuormitustekijät, kuten kiire
– Työtyytyväisyys
– Palautuminen, työkyky, uni, terveyskäyttäytyminen
– Työajan jakautuminen tehtävien välillä, etävastaanottotyö, digityö
– Syrjintä, seksuaalinen häirintä, kiusaaminen, fyysinen väkivalta
Liitto kaipaa näistä suoraa tietoa useasta syystä.
Vuoden 2019 tutkimuksen perusteella tiedämme, että halu osa-aikatyöhön on kasvanut. Jopa neljännes kollegoista tekee osa-aikatyötä, perusterveydenhuollossa enemmän kuin erikoissairaanhoidossa. Perustelut vaihtelevat muun muassa ikäryhmän ja sukupuolen perusteella.
Osa-aikatyön lisääntyminen kuvastanee myös sitä, että palkat koetaan siinä määrin kohtuullisiksi, että vapaa-aika priorisoidaan korkeammalle.
Seuraavalla työmarkkinakierroksella vuonna 2025 työhyvinvointi nousee todennäköisesti teemana palkka-asioiden rinnalle. Työhyvinvointiin vaikuttavat muun muassa resurssointi, töiden jakautuminen, johtaminen ja tietojärjestelmien toimintakyky.
Kaikista näistäkin kysymme.
Kysymme myös syrjinnästä, oikeudenmukaisuudesta sekä seksuaalisesta häirinnästä.
Pääsin itse käyttämään puheenvuoron aiheesta Suomen Kardiologisen seuran kevätkokouksessa ja Maailman Lääkäriliiton WMA:n kokouksessa Soulissa huhtikuussa. Ilman aiempien tutkimuksen tuomaa dataa en olisi pystynyt kertomaan, että Suomessa kardiologialla noin 30 prosenttia kollegoista on naisia. Esimerkiksi Australiassa osuus on 5 prosenttia.
Viime kesän ja syksyn aikana käytiin Suomessa keskustelua rasismista ja syrjinnästä.
Nyt käynnissä oleva tutkimus antaa eväitä kertoa, missä tilanteessa niiden suhteen työpaikoilla ollaan. Molemmat vaikuttavat voimakkaasti työtyytyväisyyteen.
Hyvä kollega, tuottamaasi tietoa tullaan hyödyntämään laajasti vaikuttamistyössämme. Aikasi ei mene hukkaan.
