Biologisten lääkkeiden vaihtoja halutaan edistää

Esityksen mukaan lääkärin tulisi ensisijaisesti valita edullisin vaihtokelpoinen biologinen valmiste. Samalla lisättäisiin hintakilpailua.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa asetusmuutosta, joka edistäisi biologisten lääkkeiden kopioiden eli biosimilaarien käyttöönottoa.

Jos biologiselle lääkkeelle on saatavilla biosimilaareja, lääkkeen määrääjän tulisi ensisijaisesti valita vertailukelpoisista ja vaihtokelpoisista valmisteista hinnaltaan edullisin. Toisin toimiessaan lääkärin tulisi perustella valintansa lääketieteellisesti ja merkitä perustelu potilasasiakirjoihin.

– Tarkoituksena on paitsi lisätä biosimilaarien käyttöä uusilla potilailla, myös edistää lääkkeiden vaihtoja. Lääkärillä olisi kuitenkin lääketieteellisen arvion mahdollisuus, jos potilaalla olisi esimerkiksi huomattavia vaikeuksia uudenlaisen laitteen opetteluun, selittää lakimies Merituuli Mähkä STM:stä.

Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisäksi säännöstä, jonka mukaan ensimmäisen korvattavan biosimilaarin tulisi olla vähintään 30 prosenttia edullisempi kuin alkuperäisvalmiste.

Myös alkuperäisvalmisteen tukkuhinnan kohtuullisuus arvioitaisiin uudelleen, kun ensimmäinen biosimilaari on tullut korvausjärjestelmään.

Asetus- ja lakimuutokset sisältyvät hallituksen esitysluonnokseen, jolla on tarkoitus täydentää viime vuonna tehtyjä lääkesäästöjä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

"Hyvää hoitoa ei kukaan vaihda"

Biosimilaarien käyttöönotto on edennyt avohoidossa hitaasti. Esimerkiksi glargiini-insuliinin biosimilaarin myynti on ollut Kelan mukaan erittäin vähäistä.

Nykyisellä hintaerolla Kelan lääkekorvausmenoihin saataisiin lähes 10 miljoonan euron säästö vuodessa, jos kaikki glargiinihoidot korvattaisiin edullisemmalla biosimilaarilla. Potilaan maksama omavastuu ei kuitenkaan muuttuisi, koska molemmat lääkkeet ovat 100-prosenttisesti korvattavia.

Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Hannu Järveläinen Satakunnan keskussairaalasta arvioi, että uusia glargiinihoitoja aloitetaan yhä enemmän biosimilaarilla, mutta vanhoja lääkehoitoja ei ole vaihdettu kovin aktiivisesti.

– Hyvää hoitoa ei yleensä kukaan vaihda, jos ei ole selvää porkkanaa, joka koskisi potilaan omaa rahoitusosuutta, hän toteaa.

Samaa mieltä on sisätautien osastonylilääkäri Jorma Lahtela TAYS:sta.

– Jos potilaan insuliinihoito toimii hyvin, sitä ei yleensä lähdetä vaihtamaan.

Lahtela huomauttaa, että glargiinivalmisteiden pistosvälineet ovat erilaisia. Siksi potilas tarvitsee ohjausta lääkkeen vaihdon yhteydessä. Varsinaisia biologisia ongelmia lääkkeen vaihtoon ei kuitenkaan pitäisi liittyä.

– Uusilla potilailla biosimilaari aloitetaan varmaan herkemmin, kunhan uusi valmiste tulee tutummaksi.