Budjetin alijäämä uhkaa Kainuun lähipalveluja

Talousahdinko ja terveysasemien lääkäripula rapauttavat Kainuun lähipalveluja. Talouden alijäämästä kärsivä maakunta säästää vastaanotoista niillä terveysasemilla, joille ei muutenkaan ole saatu pysyviä lääkäreitä.

Paisuva talouden alijäämä pakottaa uutta maakunnallista hallintomallia kokeilevan Kainuun tehostamaan rajusti sosiaali- ja terveyspalvelujaan kesken vuoden.

Maakunnan alun pitäenkin viiden miljoonan euron verran alijäämäinen budjetti ei pidä, vaan alijäämä on ennusteen mukaan kaksinkertaistumassa. Alijäämä kertyy suureksi osaksi sosiaali- ja terveysmenoista.

Tämä on saanut maakuntahallituksen jyrähtämään sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että budjetissa on pysyttävä. Pikaisesti kootun ja hyväksytyn säästölistan tavoitteena on kahden miljoonan euron kiristys. Syksyllä löysiä on etsittävä vielä kolmen miljoonan euron verran lisää.

Säästölistan madonluvut tuntevat ensimmäisinä nahoissaan Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien asiakkaat, sillä vastaanottotoiminta asemilla loppuu syksyllä. Myös laboratorionäytteenotto lopetetaan Ristijärvellä ja supistetaan yhteen päivään Vuolijoella.

Viikonloppujen ja juhlapyhien päivystys loppuu Sotkamossa. Suomussalmella ja Kuhmossa sen sijaan päivystää viikonloppuisinkin joku, mutta ei välttämättä lääkäri.

Virkojen ja sijaisuuksien täyttämisestä luovutaan ja ylityöt on pidettävä vapaana. Muita säästökohteita ovat esimerkiksi välinehuolto, omaishoidon tuki ja vanhusten asumispalvelut.

Palvelut keskittyvät säästöjen takia

Kovat leikkaukset eivät enää onnistu ilman vastaväitteitä. 1 600 asukkaan Ristijärven kunnanhallitus vetosi tuloksetta maakunnan päättäjiin oman terveysasemansa puolesta.

Ristijärven kunnanjohtaja Reijo Fredriksson ihmettelee, että vaikka juhlapuheissa ja tavoitteissa puhutaan lähipalvelujen turvaamisesta, Kainuun malli näyttää vain keskittävän palveluita.

- Vaikka Ristijärvi on pieni kunta, olemme menettäneet paljon sen jälkeen, kun hallintokokeilu alkoi. En ole tunnistanut maakuntahallinnosta muita tavoitteita kuin kustannusten leikkaamisen. Missään ei keskustella siitä, miten perustehtävä tulisi hoidetuksi.

Pienten terveysasemien toimintojen supistamista selitetään myös lääkäripulalla. Koska asemille ei ole onnistuttu palkkaamaan pysyviä lääkäreitä, on selkeämpää tarjota palvelut muilla terveysasemilla. Pitkiin matkoihinhan Kainuussa on totuttu.

Reijo Fredriksson ei niele näitä väitteitä. Hän ei usko, että paikkakunnan lääkäripula on pysyvä asiaintila.

Fredriksson muistuttaa, että vaikka pitkiin välimatkoihin on totuttu, moni autoton vanhus on muuttanut kirkonkylälle lähelle terveyspalveluja. Nyt palvelut karkaavat kymmenien kilometrien päähän.

- Jos muut keinot eivät auta, on olemassa mahdollisuus tutkia, mitkä rajat hallintokokeilulaki antaa toiminnalle, muotoilee Fredriksson.

Kasvua saa tulla vain kolme prosenttia

Maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja

Tuomo Pääkkönen

- Kyse on ollut alibudjetoinnista, joka ei ollut tahallista. Kainuun maakunta on uusi organisaatio, jolle ei ole vielä kertynyt realistisen budjetin teossa tarvittavaa historiatietoa.

Toisaalta löysempääkään talousarviota ei olisi voitu tehdä, sillä myös kunnat kärsivät talousvaikeuksista. Tavoitteena on, että Kainuun sosiaali- ja terveysmenot kasvaisivat tänä vuonna vain kolmen prosentin verran. Luku on sama kuin maakunnan verotulojen kasvu ja molemmat luvut ovat reilusti pienempiä kuin maassa keskimäärin. Jo vuonna 2005 Kainuun sosiaali- ja terveysmenot olivat maan sairaanhoitopiirien alhaisimmat, kun huomioidaan väestön ikärakenne ja sairastavuus.

- Olemme tähän asti hakeneet ratkaisua kustannustehokkuutta lisäämällä, mutta jossain vaiheessa siinä tulee raja vastaan, Pääkkönen näkee.

Pitäisikö valtion tulla hätiin?

- En usko joulupukkiin, mutta valtion pitäisi tarkastella tilannetta: onhan Suomessa Kainuun lisäksi muitakin taantuvia alueita, joilla palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen ja työttömyyden takia.

Tähän mennessä valtio on tukenut Kainuun hallintokokeilua miljoonalla eurolla, kun taas esimerkiksi Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitosta tuettiin kuudella miljoonalla eurolla.