Diabetes seurantaan konenäöllä
Diabeteksen etenemistä voidaan tulevaisuudessa seurata konenäkömenetelmällä, jota parhaillaan kehitettään suomalaisin tutkimusvoimin. Kolmivuotisen hankkeen tulokseksi odotetaan luotettavaa laitteistoa silmänpohjamuutosten tunnistamiseen. Silmänpohjakameralla suoritettava seulonta purkaisi merkittävästi diabeteksen terveydenhuollolle aiheuttamaa kuormitusta.Diabeteksen eteneminen näkyy muutoksina sairastuneen silmänpohjassa, joten silmänpohjakuviin perustuva automaattinen diagnosointi on ollut konenäön ja hahmontunnistuksen haasteita jo pitkään. Lupaava avaus tehtiin viime vuonna, kun DI Markku Kuivalainen kehitti diplomityössään uuden konenäkömenetelmän Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietotekniikan osastolla. Sen avulla pystytään keräämään lääkärien asiantuntijatiedot silmänpohjakuvista ja tekemään löydöshavainnot. Professori Heikki Kälviäisen mukaan seuraava vaihe on huomattavasti laajemmilla kuvatietokannoilla toimiva laite. Luotettavuus edellyttää nykyistä suurempaa määrää silmäpohjatietoa, vähintään tuhansiin esimerkkeihin nousevaa kuvatietokantaa. Suurimpana ongelmana on tällä hetkellä, miten uusi kuvantamistekniikka saadaan onnistumaan.
– Uskon, että onnistutaan ja uusi laite on lääkäreiden käytössä jo kolmen vuoden kuluttua, mahdollisesti kotikäyttöönkin soveltuvana, mutta tämä riippuu tietysti tuotekehityksestä, Kälviäinen arvioi.
Tutkimushanketta rahoittaa TEKES ja se toteutetaan LTY:n johtamana ryhmähankkeena Kuopion yliopiston silmätautien klinikan kanssa. Kuopion tutkimusryhmää johtaa professori Hannu Uusitalo. Joensuun yliopisto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu tukevat hanketta omilla osuuksillaan. Hanke on myös kansainvälisesti verkottunut London Imperial Collegen kanssa.
Tavoitteena on automaattinen tunnistusjärjestelmä, jolla diabetes voidaan luotettavasti havaita ja sen etenemistä seurata terveydenhuollon kannalta tehokkaalla tavalla. Hoitamattoman eli usein myös diagnosoimattoman diabeteksen kustannukset ovat olleet Suomessa terveydenhuollon merkittävin yksittäinen menoerä. Seuraamuksia ovat mm. munuaisten vajaatoiminta, sydäninfarkti ja alaraajojen amputointi. Diabetes on myös keskeinen syy työikäisen väestön sokeutumiseen.
– Aikuisiän diabetes kasvaa huimaa vauhtia ja samaa vauhtia kasvaa analysointiongelma, silmälääkärin aika on kallista, joten tarvitaan tehokkaita avustavia laitejärjestelmiä, Kälviäinen perustelee. Lääketieteellisestä kuvankäsittelystä onkin tullut Lappeenrannan teknillisen yliopiston Tietotekniikan osaston painopistealue.
Marjatta Jaatinen
