Ensihoitoa keskellä sodan melskettä

Kenttä- ja katastrofilääketieteen simulaatiokeskuksessa voidaan harjoitella henkeä pelastavaa ensihoitoa tositilannetta jäljittelevän skenaarion avulla.

- Jos kipua mittaisi niin, että kymppi on niin kova kipu kuin vaan voi olla ja nolla ei ollenkaan kipua, niin mikä se nyt olisi?

- Kyllä se seitsemän, kahdeksan voisi olla.

- Joo, pistetään teille vähän tippoja ja mitataan verenpainetta ja sydänkäyrää, niin katsotaan sitten.

Äänessä ovat upseerioppilas

Ville Häkkinen

Häkkisen lisäksi potilasta hoitavat metsän siimeksessä olevalla ensihoitoasemalla Lääkintä RUK:n upseerioppilaat

Juha Hyvönen

Mattias Ebeling

Shokkipotilas on tietokoneohjattu lääkintänukke. Harjoituksen näyttämönä on Sotilaslääketieteen keskus Lahden Hennalassa, tarkemmin sanottuna Kenttä- ja katastrofilääketieteen simulaatiokeskus, jossa voidaan harjoitella henkeä pelastavaa ensihoitoa tositilannetta jäljittelevän skenaarion avulla.

Potilas parani

Suomen Lääkärilehden seuraamassa harjoituksessa opetusylihoitaja

Jorma Jokela

Jokela ohjasi harjoitustilannetta ja sääti harjoituksen, skenaarion, lähtöarvot tietokoneelta käsin.

- Hyvältä näytti: potilas lähti paranemaan. Verenpaine nousi ja pulssi laski normaalitasolle, Jokela kehuu harjoituksen päätyttyä.

Harjoituksessa Jokela nosti potilasnuken pulssitaajuutta ja laski verenpainetta. Potilas oli tuotu tulitaistelun keskeltä ensihoitoasemalle lääkäreiden hoidettavaksi.

Harjoituksessa tingittiin tällä kertaa sataprosenttisen realismintavoittelun vaatimuksista. Todellisuudessa lääkäreitä olisi luultavasti 1-2. Sivullinen maallikkokin tajuaa, että potilaan vamma olisi taistelutilanteessa todennäköisemmin sirpaleen tai luodin repimä ammottava aukko tai avohaava kuin sisäinen verenvuoto.

Vastaavaa ei Euroopassa

Lääkintänuken avulla voidaan luoda erilaisia ensihoito-, hoito- ja lääkintätilanteita ampumahaavoista isorokkoon. Hoitoskenaarioon liittyvät oireet ja sairaudet on valittavissa tietokoneelle ohjelmoiduista vaihtoehdoista tai kouluttaja voi kehittää ne itse.

Sotilaslääketieteellisessä koulutuksessa pääpaino on damage control -typpisen ensihoidon ja -kirurgian opettelussa.

SimMan-nimisillä potilassimulaattorilla voidaan jäljitellä elintoimintoja ja reaaliaikaisesti ohjata niitä tietokoneohjaimella. Tietokoneen avulla ohjaaja voi myös reagoida potilasnukelle tehtyihin toimenpiteisiin heti: oikea hoito parantaa tilannetta, väärä hoito huonontaa.

- Sairaalassa on totuttu siihen, että häiriötekijöitä ei ole. Simulaattoriharjoituksessa ei välttämättä puhuta äidinkielellä ja meteli voi olla kova, kuvaa Lääkintäkoulun ylilääkäri, lääkintäeverstiluutnantti

Veli-Matti Nurmi

Simulaattorinukkeen saa asennettua jopa tekoverta syöksevän alaraajan. Tätä toimintoa on käytetty kenttälääkinnän koulutuksesssa.

Nurmi ja Jokela kertovat, että vastaavaa sotilaskäyttöön tarkoitettua simulaatiolaitteistoa ei heidän tietojensa mukaan ole muualla Euroopassa. Yhdysvalloissa on tiettävästi maailman suurin sotilaslääkintäsimulaattori, joka on nimetty Street of Baghdadiksi.

Simulaattorin avulla tiimityö sujuvaksi

Simulaatiokeskus saatiin Sotilaslääketieteen keskuksen perustamisen yhteydessä.

Simulaatiokeskus suunniteltiin ja henkilökunta koulutettiin yhteistyössä Arcada Medical Simulation Centerin kanssa, joka on Suomen ensimmäinen simulaatiokeskus ja toimii Helsingissä.

Aivan uutta simulaattorinuken käyttö ei puolustusvoimissa kuitenkaan ole. Simulaattorinukkeja on hyödynnetty aiemminkin, vuodenvaihteessa niitä hankittiin kuitenkin kaksi lisää.

Yleinen virhekäsitys on, että potilassimulaattorinuken avulla harjoitellaan lähinnä kliinisiä ja teknisiä taitoja. Jokela ja Nurmi korostavat, että simulaattorin avulla opiskellaan ennen kaikkea ryhmässä työskentelyä, päätöksentekoa, johtamista ja kommunikointia.

Nämä ovat korostetun tärkeitä taitoja modernissa sotilaslääketieteessä, jossa hoitaminen tositilanteessa siirtyy entistä lähemmäs etulinjaa ja nykyaikaisen ensihoitoaseman merkitys korostuu.

Johtamisen, tiimityön ja kommunikoinnin hallintaa voidaan analysoida DVD:ltä käsin, sillä kolme kameraa tallentaa harjoitustilannetta kaiken aikaa. Jokaisella harjoitukseen osallistuvalla on langaton mikrofoni, joten jälkikäteen pystyy erottamaan kunkin puheet.

Hedelmällistä harjoittelua

Veli-Matti Nurmi painottaa, että harjoittelu tehdään aina myönteisessä ja rakentavassa hengessä.

Jokainen harjoitustilanne on aina luottamuksellinen: opiskelijat ja opettaja eivät puhu harjoituksesta ulkopuolisille. Näin saadaan aikaan luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri oppimiselle.

- Ei ole tarkoitus nöyryyttää ja osoittaa, että joku on huono, vaan haetaan myönteisiä, onnistumisen elämyksiä.

Tärkeä osa kutakin harjoitusta on palautteen saaminen, harjoituksen purku.

- Harjoituksen jälkeen upseerioppilaille annetaan aikaa miettiä, mitä simulaation aikana tapahtui. Keskustellaan siitä, mikä meni hyvin ja missä on parannettavaa ja kehitettävää: analysoidaan mitä tehtiin ja vedetään siitä johtopäätökset, kuvaa Jokela.

Vuosittain potilassimulaattorin kanssa tehdyille "keikoille" osallistuu kolmisenkymmentä valmista lääkäriä osana Lääkintä-RUK:n koulutusta.

Puolustusvoimat myy simulaattoripalvelujaan myös siviiliin. Esimerkkinä tästä on koulutustilaisuus, jossa Tays:n sydänkeskuksen kardiologisen toimenpideyksikön työntekijät harjoittelivat simulaattorinukeilla äkillisiä henkeä uhkaavien hätätilanteiden hallintaa.

Yhteistyötä koulutuksessa on tehty myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Simulaattoria on hyödynnetty muun muassa kirurgiaan erikoistuvien lääkäreiden koulutuksessa ja vuonna 2007 yhteistyö laajenee lääkäreiden perustutkintotasolle.

Luokasta tehtiin korvike-Kongo

Hyvönen, Ebeling ja Häkkinen ovat siviilissä valmiita lääkäreitä. He kehuivat simulaattorikoulutusta realismin tunnusta. Haastatteluhetkellä heillä oli takanaan kymmeniä simulaattorilla tehtyjä harjoituksia, tosin kaikki olivat olleet rauhanajan hoitoskenaarioita.

- Erittäin hyvältä tämä tuntuu. Ei tällaista aiemmin ole missään muualla päässyt harjoittelemaan. Paljoa tämän realistisimmaksi ei varmaan pysty harjoitusoloja rakentamaan, Hyvönen sanoo.

Hyviä kokemuksia simulaattorista sai myös Kongon EU-johtoiseen EUFOR-operaatioon lähtenyt 12-henkinen suomalainen lääkintäryhmä. Simulaattoriluokasta rakennettiin äänten ja liikkuvan kuvamateriaalin avulla korvike-Kongo, jossa ryhmä harjoitteli päivän ajan.

- Täällä lauloi kahdeksan erilaista afrikkalaista lintua ja ämyreistä ajettiin helikopterin ääniä, sillä EUFOR-joukkojen tukikohta sijaitsee lentokentällä. Ryhmä sai kuulla dolby surround -kaiuttimista jopa afrikkalaisen sammakon kurnutusta, Jokela naurahtaa.

Jokela ja Nurmi kertovat kokeneen lääkintäryhmän hyötyneen simulaattoriharjoittelusta ennen kaikkea tiimityöskentelyssä.

- Tiimin muodostaminen, ryhmätyö, johtaminen ja kommunikaatio olivat niitä alueita, joilla he saivat mielestään harjoittelusta apua. Heillä oli täällä myös samaa kalustoa käytössään, jonka he ottivat mukaansa Kongoon, Jokela sanoo.

- Palaute oli mainio: viidestä pisteestä ryhmä antoi 4,8, mikä oli erittäin hyvä tulos ottaen huomioon, että ryhmässä työskentelevät alan huiput.

Myös Libanonin rauhanturvaoperaatioon lähtevä lääkintäryhmä harjoittelee Hennalan simulaatiokeskuksessa, samoin muihin kansainvälisiin tehtäviin lähtevät lääkintäryhmät.

Kutsuntaseula tiukemmaksi

Asevelvollisten ennakkotarkastukseen kiinnitetään puolustusvoimissa entistä enemmän huomiota. Tavoitteena on tehostaa toimintaa turvallisuudesta tinkimättä.

Tämä haaste on suuri, sillä puolustusvoimien tehtävät ja toimintaympäristö ovat muuttuneet entistä teknisemmäksi ja mutkikkaammaksi hallita. Myös kouluttajia ja toiminnan valvojia on entistä vähemmän.

Palveluskelpoisuusarvioinneissa kiinnitetään enenevässä määrin huomiota vakaviin mielenterveyshäiriöihin, päihderiippuvuuteen, sekä muihin pitkäaikaisiin tai pysyviin sairauksiin.

Keskeinen tekijä palvelukelpoisuusarvioinnissa on myös henkilön oma motivaatiotaso. Käytännön työkaluna palvelukelpoisuuden arvioinnissa toimii 1.7.2006 käyttöön otettu Terveystarkastusohje (TTO), joka korvasi vajaa kymmenen vuotta käytössä olleen edeltäjänsä, Lääkärintarkastusohjeen (LTO).

Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja

Markus Henriksson

Noin 80 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä suomalaismiehistä suorittaa varusmiespalveluksen. Armeijan keskeyttäneiden ja palveluksesta vapautettujen määrä on ollut noin 13 prosentin luokkaa, siviilipalveluksen valitsee seitsemisen prosenttia.

Lisää virkoja ja enemmän oppilaita

Puolustusvoimien Sotilaslääketieteen Lääkintäkoululla on pari pulmaa: koulun kuudesta viranhaltijasta vain kolme on töissä ja varusmiespalveluksen suorittavista lääkäreistä useampikin voisi hakeutua reservinupseerikoulutukseen.

Lääkintäkoululla on lääkärikouluttajina kaksi ensihoidon huippua,

Maaret Castrén

Olli Väisänen

- Haluamme tänne meille sopivia erityisalojen osaajia. Heitä ei ole Suomessa kuin kourallinen. Palkkatasosta on työnantajalla ja lääkäreillä aika isojakin näkemyseroja. Palkkamme eivät tällä hetkellä ole kilpailukykyisiä,

Veli-Matti Nurmi

- Tällä lääkärimäärällä saamme kurssit hoidettua ja suoritettua, mutta asioiden kehittäminen ja uuden tuominen ja tutkiminen eivät onnistu.

Sotilaslääketieteen keskuksen johtaja

Markus Henriksson

- Kirurgi, joka ei enää leikkaa, ei ole katu-uskottava katastrofilääketieteen kouluttaja. Meidän täytyy ratkaista tämä ongelma esimerkiksi siten, että pääsemme yhteisvirkoihin Päijät-Hämeen keskussairaalan tai muiden keskussairaaloiden kanssa.

Puolustusvoimilla on myös vaikeuksia saada lääkäreitä kiinnostumaan reservinupseerikoulutuksesta.

Lääketieteelliset tiedekunnat ottavat vuosittain sisään kuutisensataa opiskelijaa, mutta Lääkintä-RUK:n kurssille hakeutuu nykyisin enää 20-30 lääkäriä vuodessa. Määrää on laskenut muun muassa lääkärikunnan naisistuminen ja siviilipalveluksen suosio. Toisaalta aika moni lääkäri myös suorittaa varusmiespalveluksen jo ennen opintojaan.

Nurmen mukaan tuoreen reservinupseerikoulutuksen uudistuksen toivotaan lisäävän Lääkintä- RUK:n kiinnostavuutta.

- Viime kurssi oli ensimmäinen, joka meni uuden järjestelmän mukaisesti. Rutiinityötä varuskuntien poliklinikoilla on pyritty leikkaamaan mahdollisuuksien mukaan kokonaan pois ja sen sijaan tulee enemmän johtajakoulutusta.

Pyrkimyksenä on, että lääkärit hyötyvät RUK-koulutuksestaan aiempaa enemmän esimerkiksi omaa jatkokoulutustaan ajatellen. Suunnitelmissa on muun muassa sisällyttää reservinupseerikoulutukseen 15 opintoviikon verran johtamiskoulutusta, josta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulun johtamistieteen laitos.