Ensin katkeilee uni, sitten ajatus

Lääkärin masennus, ahdistus tai työuupumus oireilee samalla tavalla kuin muidenkin. Lääkäriys jarruttaa avun pyytämistä mutta toisaalta tukee toipumista.

Lääkärit eivät herkästi hae apua mielenterveytensä ongelmiin. Joskus he eivät tunnista oireiluaan tai he odottavat vaivan menevän ohi. Joskus he alkavat itse hoitaa itseään.

Ihmisillä on ylipäätään korkea kynnys hakea apua mielenterveyden vaivoihin, mutta lääkäreillä se on erityisen korkea. Olenko huono lääkäri? Menetänkö työkykyni? Tuleeko asia muiden tietoon?

Häpeä ja leimautumisen pelko jarruttavat yhteydenottoa. Psykiatri, psykoterapeutti Kaarina Rothin vastaanotolle on tullut kollegoja, jotka ovat kuulostelleet oireitaan jopa vuosikymmeniä. Yksin selviytymisen eetos elää vahvana jo nuorissa lääkäreissä.

– Erikoistuvilla ei ole riittävästi aikaa eikä lupaa kysyä apua. Ura ja maine tuntuvat olevan vaarassa, jos ei pärjääkään yksin. Avun pyytäminen ei ole turvallista, Roth harmittelee.

Riitänkö, jaksanko?

Lääkärin ammattiin voi rakentaa identiteetin, ja työlleen voi antaa kaikkensa. Vaatimukset omalle suoritustasolle saattavat olla kohtuuttomia, perfektionistisia. Ylisuorittaminen ja jatkuva sankarillisen urhoollinen työnteko vaativat veronsa.

Lääkärien keskuudessa tavallisia ovat mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, krooninen sosiaalinen jännittäminen ja alkoholiongelmat sekä akuutit stressitilat, jotka liittyvät monen asian päällekkäisyyteen tai raskaisiin elämäntilanteisiin.

Nuorta lääkäriä saattaa ahdistaa riittämättömyys, kun kaikkea ei voi työssä varmistaa sataprosenttisesti. Tunne saattaa palata myöhemmin, kun vastuuta on kertynyt paljon. Työkuorma ja työpaikan ristiriidat sekä iän myötä tapahtuva muistin ja jaksamisen heikkeneminen saattavat masentaa.

Lääkärit ovat kuormittuneempia ja heidän kuolleisuutensa on korkeampi kuin muilla yhtä pitkään koulutetuilla. Naislääkärien itsemurhakuolleisuus on suurempi kuin muulla väestöllä, vaikka yleisesti naiset tekevät vähemmän itsemurhia kuin miehet.

Koulutuksesta hyötyä

Toisaalta lääkäreillä on myös merkittäviä etuja puolellaan. Vaikea-asteisia mielenterveyshäiriöitä heillä ilmenee vain vähän. Siihen korreloi korkea koulutustaso: psykoosisairauksiin sairastutaan yleensä nuorella iällä. Ja kun lääkäri viimein hakee apua, tulokset ovat hyviä.

– Lääkäripotilaat hyötyvät lääkärin ominaisuuksista. He ovat avoimia, pyrkivät ratkaisuihin ja ottavat elämästään paljon vastuuta. Heidän kanssaan on helppo rakentaa yhteistyötä, Kaarina Roth kertoo.

Lääkärit toipuvat hyvin huomattavasta osasta mielenterveyshäiriöitä joko tukea antavalla neuvonnalla tai vaikuttavilla hoidoilla. Lähtökohta on hyvä, sillä selvitettävänä ei ole vaikean persoonallisuushäiriön, masennuksen, päihdeongelmien ja psykososiaalisten ongelmien vyyhtiä.

Rothin vastaanotolle tulee uusi kollegapotilas noin joka toinen viikko. Osalle riittää muutama keskustelukerta ja hoidontarpeen arviointi. Osalle hän toimii hoitavana lääkärinä ja joillekin jää kanssakulkijaksi.

– Monet ovat lääkinneet itseään pitkään, ja he jakavat vastuuta kanssani. Joillekin se on vaikeaa. He tarvitsevat tunteen itsenäisestä selviytymisestä.

Kaikki kiteytyy luottamukseen

Rothin mukaan lääkäreillä on hyviä taitoja ja työkaluja niin fyysisten kuin psyykkistenkin vaivojen itsehoitoon. He hoitavat itseään joka tapauksessa paljon, mutta viimeistään, kun omalle nimelle alkaa kirjoittaa psyykenlääkereseptejä, olisi syytä pysähtyä. Lääkäri ansaitsee samaa hyvää hoitoa kuin muut.

Myös psykiatreja käy Rothin vastaanotolla. Heillä kynnys yhteydenottoon on ollut yhtä korkea kuin muiden alojen lääkäreillä. Stigmahuolen lisäksi lääkäreillä on konkreettisiakin aitoja ylitettävänä. Mistä löytää itselleen sopivan lääkärin?

Työterveyshuollon vaitioloon kaikki eivät luota. Moni haluaa tavata lääkäriä varmistuneena siitä, että ei tule tunnistetuksi odotusaulassa. Entä käynnin kirjaukset, miten ne näkyvät muille?

Yksityisellä vastaanotolla käynnit voi kirjata salatuksi. Julkisessa terveydenhuollossa käyntimerkintä näkyy, mutta tarkempaan tietoon pääsevät vain hoitoon osallistuvat – ainakin periaatteessa. Muunkinlaista näkemystä järjestelmien tietoturvasta on. Yksityisiä psykiatreja on ympäri maata, ja lääkäreille heistä on tarjolla erityinen ryhmä: luottamuslääkärit.

Lääkäriliiton tarjoamassa palvelussa on 35 lääkäriä, joista suurin osa on erikoistunut psykiatriaan, psykoterapiaan, päihdelääketieteeseen tai työkykyasioihin. Liitto maksaa kolme vastaanottokäyntiä. Palvelua käyttäneiden lääkärien tunnistetiedot eivät kulje liittoon.

Ruokitaanko työpaikallasi häpeää?

Kaarina Roth on yksi luottamuslääkäreistä. Hän on toiminut tehtävässä kaksi vuotta ja pitää järjestelmää mielekkäänä ja tärkeänä.

Roth uskoo, että ajan myötä lääkärikunta pääsee mielenterveyshäiriöihin liittyvän häpeän pelosta. Yhteiskunnassa muutos on jo vauhdissa, ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sitä kaivataan myös.

Se, kuinka työpaikalla puhutaan mielenterveysasioista, voi vaikuttaa työyhteisön jäsenen avun hakemiseen. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka potilaita kohdellaan ja millaista hoitoa he saavat. Kyseessä on työpaikkavitsailua suurempi asia.

Luottamuslääkäreihin voi huoletta ottaa yhteyttä ja keskustella ensin vaikka puhelimitse. He ovat lupautuneet olemaan käytettävissä ja antamaan aikaansa. Roth haluaa painottaa, että lääkäri voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä kaikkiin psykiatreihin. He ymmärtävät kollegan tilanteen ja tunteet.

“Olenko huono lääkäri?" Sitä miettiville on olemassa yksiselitteinen vastaus. Et ole.

› Lue lisää luottamuslääkäreistä.