Filhan hanke auttaa löytämään keuhkoahtaumataudin

Finnish Lung Health Association eli Filha ry on kehittänyt terveyskeskuksille ja työterveyshuollolle hankkeen, joka auttaa löytämään helposti pimentoon jäävät keuhkoahtaumatautitapaukset.

Keuhkoahtaumatauti löytyy yhä turhan myöhään, vaikka 10 vuotta kestänyt valtakunnallinen ehkäisyohjelma onkin parantanut taudin diagnostiikkaa.

Löytöpalkkio luvassa -hankkeeseen on ottanut osaa noin 150 terveyskeskusta ja työterveyshuoltoa. Hanke jatkuu vuoden loppuun saakka. ”Löytöpalkkioita” ovat tavallaan löydetyt keuhkoahtaumatapaukset.

Tavoitteena on, että keuhkoahtaumatauti löydettäisiin jo lievässä vaiheessa ja että potilaita autettaisiin ohjatusti tupakoinnin lopettamisessa. Heille pitäisi myös järjestää jatkoseuranta.

– Hankkeessa on kaksi osaa, oman työn arviointi -osio sekä palautetapaaminen. Ensin otetaan 30–40 spirometriatutkimusta aikajärjestyksessä noin vuoden takaa. Sitten Filhan projektilääkäri ja yksi terveyskeskuksen tai työterveyshuollon sairaan- tai terveydenhoitaja listaavat yhdessä, miksi spirometria tehtiin, miten ja mitä siitä seurasi, kertoo Filhan ylilääkäri Anne Pietinalho.

Sairaanhoitopiirin keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi puolestaan spirometrian teknistä laatua ja tulkintaa sekä potilaalle ehdotettuja jatkotoimia. Filhan projektilääkäri tekee koosteen tuloksista.

– Palautetapaamisessa projektilääkäri sekä sairaanhoitopiirin keuhkolääkäri esittelevät tulokset ohjelmaan osallistuneen yksikön lääkäreille, hoitajille sekä spirometriahoitajille. Yhdessä arvioidaan, onko yksikön nykykäytännössä tarpeen tehdä muutoksia.

Kysytäänkö tupakasta?

Filha haluaa kannustaa terveyskeskuksia ja työterveyshuoltoa entistä perusteellisempaan keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaan ja ehdottaa, että jokaisessa terveyskeskuksessa ja työterveysasemalla pysähdyttäisiin miettimään, onko tupakoivien potilaiden tutkimisessa kohentamisen varaa.

– Kysytäänkö tupakasta? Kysytäänkö oireista? Tarjotaanko hengitystieoireista kärsivälle tupakoijalle aktiivisesti spirometriaa ja osataanko potilaan aikaisempia spirometriatuloksia verrata nykyisiin? Entä selvitetäänkö potilaalle ymmärrettävästi poikkeavan spirometriatuloksen merkitys? kysyy Pietinalho.

Keuhkoahtaumataudin varhainen löytyminen voi motivoida potilasta lopettamaan tupakoinnin. Aina se ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

– Tarvitaan terveydenhuollon ihmisten osaava panos tupakasta vieroitukseen. Sairautta ei kannata käyttää aseena. Potilaalle pitäisi kertoa, että nyt pitäisi lopettaa, sillä lopettaminen on keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto. Lopettamiskehotus on aina tehokkaampi, jos sen lisäksi pystyy esittelemään tupakoitsijalle huonontuneita keuhkofunktioita.

Essi Kähkönen