Helsingin kallis terveydenhuolto ei johdu pelkästään Husista
Husista ostettu erikoissairaanhoito ei ole ainakaan suurin selittäjä Helsingin terveydenhuollon kalleuteen, osoittaa Helsingin terveydenhuollon kalleutta selvittänyt hanke. Tähän asti Helsingin terveydenhuollon kalleuden on usein väitetty johtuvan nimenomaan Husin hintavana pidetystä hoidosta.
Kalleus-hankkeessa verrattiin Helsingin terveydenhuollon kustannuksia ja kalleustekijöitä maan viiden suurimman kaupungin keskiarvoon osa-alueittain.
Tähän keskiarvoon verrattuna kalleutta, Helsingin muita kaupunkeja korkeampia kustannuksia, laskettiin vuoden 2003 lukujen perusteella olevan 108 miljoonaa euroa.
- Tästä summasta alle kolmannes, eli korkeintaan 34 miljoonaa euroa, oli erikoissairaanhoidon, siis Husin vastuulla olevaa rahaa, toteaa yksi hankkeen projektipäälliköistä, hallintoylilääkäri Juha Tuominen Husista.
Tuomisen mukaan Husin kontolla olevalle 34 miljoonalle ylimääräiselle eurolle löytyy suhteellisen hyvät selitykset, kuten erityiset suurkaupunkitekijät, ns. metropoli-ilmiö. Esimerkiksi vähän kalliimman palkkatason osuus on 14 miljoonaa euroa sivukuluineen.
Kiinteistöjen ylläpitäminen Helsingissä tulee Husille viisi miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin tulisi viiden suurimman kaupungin keskiarvohinnoilla. Kalleinta vuokraa Hus maksaa Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle.
- Husilla on tavoite keskittää kiinteistönsä, mutta toistaiseksi ne ovat vielä hajallaan. Hajanaisuudesta aiheutuvasta hankauksesta ja päällekkäisyyksistä arvioidaan aiheutuvan vuosittain noin kolmen miljoonan euron kustannukset, kun esimerkiksi joudumme siirtämään potilaita ja lääkäreitä sairaalasta toiseen, pitämään päällekkäisiä vahtimestarimiehityksiä ja niin edelleen, Tuominen toteaa.
Metropoli-ilmiön aiheuttamaa lisäkustannusta on myös Helsingin hiv-potilaiden runsas määrä pelkästään Espooseen ja Vantaaseenkin verrattuna. Heidän hoitoonsa kuluu yli miljoona euroa.
Husin kustannuksiksi kirjautuu myös vuosittain 2-3 miljoonan euron suuruinen lasku valtion mielisairaaloissa hoidettavista potilaista.
Myös lääkäriambulanssi aiheuttaa yli miljoonan euron kulut vuosittain. Toisaalta lääkäriambulanssista on myös vaikuttavuushyötyä. Tuominen muistuttaa, että kyseessä on arvovalinta.
Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että Husissa on suhteellisesti enemmän erikoislääkärikoulutusta kuin muualla maassa, ja koulutus keskittyy etenkin helsinkiläisille palveluja antaviin HYKS/Helsingin sairaaloihin. Opetuksen kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatava EVO-korvaus. Kalleus-hankkeen mukaan vajaus EVO-rahoituksessa on Helsingin osalta 5,5 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupunki järjestää yhä suurimman osan psykiatrian erikoissairaanhoidosta ja noin viidenneksen sisätautien erikoissairaanhoidosta omana toimintana, vaikka erikoissairaanhoito muuten on pyritty keskittämään Husiin. Kahden isännän malli on herättänyt Kalleus-projektissa runsaasti keskustelua, mutta asiasta ei päästy yksimielisyyteen.
Kalleus-hankkeen lopulliset tulokset on esitelty Husin hallituksessa, ja selvitys on lähetetty auditoitavaksi professori Mats Brommelsille ja hänen työryhmälleen. Kyseessä on ns. konsultoiva auditointi, jossa auditoijien on tarkoitus ottaa kantaa mm. toiminnan uudelleen järjestelyyn.
