Helsinki voi hakea säästöjä laitospaikoista ja päivystyksestä
Laitospaikkojen vähentäminen on ensisijainen lähtökohta, kun Helsingin terveyskeskuksen kustannuksia kevennetään, sanoo terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila, joka on myös Helsingin terveydenhuollon kustannuksia selvittäneen Kalleus-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja.
Laitospaikkojen vähentäminen koskee tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa, pitkäaikaissairaanhoitoa ja terveyskeskuksen akuuttihoitoa.
Aivan keskeinen vaikutus Helsingin terveydenhuollon kustannuksiin on Simoilan mukaan kuitenkin myös päivystysten järjestelyillä. Päivystyspisteitä on paljon, ja päivystysjärjestelyistä on jo tekeillä erillinen suunnitelma.
Kalleus-hankkeessa verrattiin Helsingin terveydenhuollon kustannuksia ja kalleutta aiheuttavia tekijöitä maan viiden suurimman kaupungin keskiarvoon. Helsingille kertyi vuonna 2003 ylimääräistä kalleutta 108 miljoonaa euroa, josta 74 miljoonaa euroa katsottiin terveyskeskuksen osuudeksi ja 34 miljoonaa euroa Husin osuudeksi.
Simoilan mukaan hanke kuitenkin osoitti myös sen, että terveyskeskukselle kirjautuu Helsingissä selvästi sosiaalitoimen alueelle kuuluvia kuluja, kuten asumispalveluja. Niiden osuus on jopa 10,4 miljoonaa euroa.
Seinistä ei kannattaisi maksaa
Merkittävä kalleus-tekijä Helsingissä ovat tilojen vuokrat. Helsingin muita kaupunkeja korkeammista vuokrakustannuksista aiheutuu terveyskeskukselle vuosittain 7,5 miljoonan euron ylimääräiset kulut.
Helsingissä on 31 terveysasemaa ja 47 hammashoitolaa.
- Hankkeessa tulee selvästi ilmi, että seinistä ei kannattaisi maksaa, kun tilat ovat näin kalliit. Terveysasemaverkoston tiivistäminen on kuitenkin poliittinen kysymys, Riitta Simoila sanoo.
Suuri ylimääräinen kustannus on myös perusterveydenhuollossa piilossa oleva erikoissairaanhoito, josta kertyy 24,6 miljoonaa ylimääräistä euroa. Simoilan mukaan rajaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on täsmennetty vuosittain ja siirtoja tehty puolin ja toisin. Perusterveydenhuoltoon kirjautuu silti yhä erikoissairaanhoitoa, vaikka keuhkosairauksien hoito ja sukupuolitautien poliklinikkatoiminta on siirretty terveyskeskuksesta Husiin Kalleus-hankkeessa tarkastellun vuoden 2003 jälkeen.
Helsingin korkeampi palkkataso aiheuttaa terveyskeskukselle ylimääräistä kulua vajaat miljoona euroa ja EVO-korvauksissa lasketaan olevan vajausta 0,6 miljoonaa euroa.
Terveyskeskuksen osuudeksi ns. metropoli-ilmiöstä on arvioitu 8,1 miljoonaa euroa. Metropoli-ilmiöstä aiheutuviksi on laskettu kustannuksia, jotka johtuvat esimerkiksi huume- ja päihdeasiakkaiden muita kaupunkeja suhteellisesti suuremmasta osuudesta. Mukana ovat myös mm. mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien asumispalvelujen kustannukset sekä ulkokuntalaisten opiskelijoiden aiheuttamat lisäkulut.
Myös psykiatrian palvelujen hajanaisuuden katsotaan osaksi johtuvan metropoli-ilmiöstä. Keskittämisellä säästettäisiinkin noin miljoona euroa.
Useista pienistäkin metropoli-ilmiön menoeristä karttuu kaikkiaan 16-20 miljoonan euron ylimääräiset kulut.
- Varsinaiseksi metropolilisäksi on kuitenkin arvioitu tuo 8,1 miljoonaa euroa, koska jonkun on kuitenkin tuotettava nämä palvelut asukkaille, Riitta Simoila toteaa.
