Henkilöstövaje pysyvä haitta Helsingin hätäkeskuksessa
Pula koulutetuista ja kokeneista päivystäjistä ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus haittaavat jatkuvasti Helsingin hätäkeskuksen toimintaa.
- Hätäkeskus on hoitoketjun ensimmäinen lenkki, jonka toiminnalla on erittäin suuri merkitys koko päivystysterveydenhuollolle, sanoo HYKS Ensihoidon Helsingin ensihoitoyksikön esimies, osastonylilääkäri Teuvo Määttä.
Hän on erittäin huolissaan hätäkeskuksen henkilöstötilanteesta. Virallisesti hätäkeskuksessa on ilmoitettu olevan 60 päivystäjää. Määtän mukaan heistä kuitenkin lähes puolet on väliaikaisia, keskuksessa muutaman viikon työskenteleviä komennusmiehiä eri puolilta maata tai työharjoitteluaan suorittavia oppilaita hätäkeskuspäivystäjäkurssilta. Väen vaihtuminen tiuhaan rasittaa suuresti päivystäjien pysyvää ydinjoukkoa.
- Hätäkeskuspäivystäjän ammatti on oma ammattinsa, johon on kouluttauduttava ja perehdyttävä. Ei riitä, että päivystäjän tuolilla on joku istumassa, vaan tarvitaan osaamista, Määttä sanoo.
Hän peräänkuuluttaa myös sosiaali- ja terveysministeriötä apuun tilanteen korjaamiseksi. Hätäkeskuslain mukaan hätäkeskuslaitosta johtaa sisäasiainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
- Ratkaisut pitää miettiä niiden kanssa, jotka tätä työtä tekevät.
STM:n kansliapäällikön Markku Lehdon mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on koettanut aktiivisesti vaikuttaa erityisesti siihen, että päivystäjäkoulutusta järjestettäisiin tarpeeksi.
- Poikkeuskoulutusta on järjestettykin, mutta se ei vain tunnu riittävän, Lehto sanoo.
Hänen mukaansa tilanteeseen on vaikuttanut myös poliisien palkkauksen muutos, mikä on vetänyt työvoimaa muualle. Yhtenä keinona on koetettu myös järjestellä päivystäjiä hätäkeskusten kesken.
- Asioihin on tartuttu, mutta sitä mukaa kuin yksi ongelma on ratkennut, toinen on tullut tilalle, Lehto kuvaa.
Lehdon mukaan sisäministeriö on ryhtynyt erityisjärjestelyihin hätäkeskuksesta poissiirtyneiden poliisien saamiseksi takaisin.
Riskinarvioinnin merkitys kasvaa
Hätänumerosta 112 välitettävistä tehtävistä on Teuvo Määtän mukaan vajaat puolet poliisitehtäviä, saman verran sairaankuljetus- ja ensihoitotehtäviä, vajaat 10 prosentia palo- ja pelastustoimentehtäviä ja loput vähäinen määrä sosiaalitoimen tehtäviä. Päivystäjän keskeistä osaamista on riskinarviointi.
Määttä muistuttaa, että kynnys soittaa hätäkeskukseen madaltuu koko ajan. Samalla oikein tehdyn riskinarvion merkitys kasvaa.
- Väki ikääntyy, ihmiset asuvat yksin, turvaverkostot katoavat, ja viranomainen on lähin omainen. Päivystäjän on ymmärrettävä, ettei aina tarvita lääkinnällistä apua.
Helsingin pelastuslaitos suorittaa vuorokaudessa noin sata sairaankuljetustehtävää. Niistä kolmasosa on tapauksia, joissa potilasta ei tarvitse kuljettaa hoitoon.
- Tehtävämäärät ovat kasvaneet lähinnä kaoottisen toiminnan takia. Kaikki tehtävät ovat lisääntyneet 15 prosenttia, lääkäriyksikön tehtävät varmasti samassa suhteessa, Määttä sanoo.
Myös turhia lähtöjä on hänen mukaansa entistä enemmän.
Helsingin ensihoitoyksiköllä on omasta takaa tutkimusnäyttöä hätäkeskuspäivystäjän ammattitaidon merkityksestä. Ensihoitoyksikön lääkärien tekemien tutkimusten perusteella hätäkeskuspäivystäjän ammattitaidon merkitys korostuu onnettomuustilanteissa, joissa potilaita on samanaikaisesti useita: osaava päivystäjä suoriutuu tilanteesta paremmin, mikä taas heijastuu ensihoidon vaikuttavuuteen.
Hätäkeskuspäivystäjän riskinarvioinnilla on myös selvä vaikutus sydänpysähdyspotilaiden kuolleisuuteen. Ensihoitoyksikön tutkimuksen mukaan päivystäjän osaaminen riippuu päivystäjän vuosittain käsittelemien sydänpysähdyspotilaiden määrästä.
