Hoitotakuu askarrutti Sairaalapäivillä

Samaan aikaan ei voida vaatia hoidon saatavuuden ja laadun parantamista ja menoleikkauksia. Paranevien palvelujen ja heikon talouden yhtälö on käytännössä hankala. Tavoitteiden toteutuminen vaatii poliittisten päättäjien, kuntien ja sairaanhoitopiirien voimakasta panosta. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat todennäköisesti ainakin aluksi hoitotakuun vuoksi, todettiin Kuntaliiton Sairaalapäivillä Porissa.

Johtaja Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoi, että hoitotakuu korostaa sairaanhoitopiirien vastuuta myös ei-kiireellisten hoitojen järjestäjänä. Kriteerejä asetettaessa on tärkeää ottaa huomioon paitsi sairauden laatu ja potilaalle aiheutuvat haitat myös todelliset mahdollisuudet palvelujen tarjoamiseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoitotakuun toteuttamisen suurin ongelma on se, että palveluja ei ole saatavina, ei omina eikä ostopalveluina.

- Teimme maakunnallisen terveydenhuollon strategian, koska tehtävien jako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ei toiminut kovin hyvin. Ensisijaiseksi tavoitteeksemme asetimme perusterveydenhuollon vahvistamisen. Keinoina ovat olleet muun muassa pienten terveyskeskusten yhdistäminen, yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa päivystyksessä, radiologiassa, laboratoriotoiminnassa samoin kuin lääke- ja tietohuollossa. Erikoissairaanhoidon kehittäminen on niin ikään olennaista: tietotekniikka on yksi keskeisistä kehittämisalueista. Strategiaa on toteutettu osittain kansallisen terveysprojektin valtionavustuksella, Pihlajamäki kertoi.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kehittää yhteistyötä erityisesti Vaasan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Kardiologiaan, onkologiaan, urologiaan, ortopediaan, traumatologiaan ja kuntoutukseen tulee yhteisiä toimintayksiköitä, jotka ottavat vastuun Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan väestöstä. Yhteisillä yksiköillä pyritään tuotannon skaalaetuihin, jotta hoitotakuun tavoiteajat saavutetaan. Taustalla on myös osaamiskeskusajattelu: yksiköt ovat vahvoja koulutusyksiköitä, joissa tehdään tieteellistä tutkimusta.

Pihlajamäen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ollaan tyytyväisiä niin kansallisen terveysprojektin ehdotuksiin kuin siihen hankerahoitukseen, jota valtio on antanut.

- Normaali kehittäminen suunnittelun avulla on kuitenkin väistynyt hankkeiden tieltä. Valtio voisi ohjata suuremman osan kansallisen terveysprojektin rahoja sellaisiin investointeihin, jotka vievät terveydenhuollon kehitystä eteenpäin. Varsinaista kehittämishankerahoitusta voisi jo vähentää.