HPV-rokote ei korvaa kondomia

Kun murkkuikäisiä ja nuorempiakin aletaan rokottaa HPV-infektiota vastaan, mitä asiasta on syytä kertoa nuorelle ja vanhemmille?

- Pitää selittää, että rokotus suojaa eräiltä virustyypeiltä, jotka ovat usein osallisina kohdunkaulan syövässä. Parhaiten rokotus suojaa nuoria, joilla ei vielä ole ollut HPV-tartuntaa. HPV alkaa yleistyä 16 ikävuodesta lähtien, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Päivi Pakarinen

- Luonnollinen infektio voi parantua itsestään, mutta siitä jää huono immuniteetti. Rokotteesta ei ole haittaa, vaikka olisi saanutkin jo infektion.

Suurin haitta rokotteesta on sen hinta, joskin Päivi Pakarinen muistuttaa, että 450 euroa ei ole mitään, kun sitä vertaa siihen, mitä sairastaminen maksaa.

Toistaiseksi on vasta näyttöä siitä, että kohdunkaulan syövän esiasteet vähentyvät rokotuksen ansiosta, mutta jatkossa nähdään ehkä myös syövän väheneminen. Syövän kehittyminen vie aikaa. Rokotussuojan kestostakaan ei vielä ole varmuutta, mutta ainakin viisi vuotta se näyttää kestävän.

Äidit kiinnostuneita

HPV-rokotteesta kyselevät usein äidit käydessään itse gynekologin vastaanotolla. Nuoret tulevat vastaanotolle äidin kanssa, joskus mukana on isäkin. Rokotus voidaan antaa jo 9-vuotiaalle.

- Nuoret tietävät usein jo 13-14-vuotiaina kondyloomasta. Mielestäni sekä tytöt että pojat kannattaa rokottaa, sanoo Päivi Pakarinen.

- On tärkeää tähdentää, että rokotus ei korvaa kondomeja eikä se myöskään tarkoita, ettei tarvitse käydä papa-kokeissa.

Pakarisen mukaan vanhemmat ovat ymmärtäneet hyvin, että virus voi tarttua kehen vain eikä se erottele hyviä ja huonoja ihmisiä.

- Kukaan rokotusta kyselevistä vanhemmista ei ole pelännyt lapsensa olevan holtiton. Suomalaisilla on terve suhtautuminen asiaan. On normaalia, että nuorella alkaa seksuaalielämä jossain vaiheessa, toteaa Päivi Pakarinen.

Tietoa tulossa tehosta ja käytöstä

Suomessa HPV-rokotetta ei oteta vielä arviointiin yleistä rokotusohjelmaa varten, vaan odotetaan lisätutkimusten tuloksia. Käynnissä on tutkimuksia sekä jo myyntiluvan saaneella että tulossa olevalla HPV-rokotteella.

Tutkimusprofessori

Matti Lehtinen

- Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin tehdään rokotteen kohdalla, mutta tämä rokottaminenkin on poikkeuksellista, koska sillä ei torjuta akuuttia tautia vaan viime kädessä kohdunkaulan syöpää, jonka kehittyminen kestää 15-20 vuotta, sanoo Lehtinen.

- HPV-rokotteen liittämiselle rokotusohjelmaan ei ole kiireellistä tarvetta.

Jos kohdunkaulan syövän torjuntaa halutaan nopeasti parantaa, pitää tehostaa seulontoja. Suomessa seulontatilanne on hyvä ja kuolleisuus kohdunkaulan syöpään on Euroopan vähäisin.

Toistaiseksi HPV-rokotteiden tiedetään suojaavan niiden sisältämien virustyyppien aiheuttamilta infektioilta ja syövän CIN2- ja 3-luokan esiasteilta. Infektioista 90 % paranee spontaanisti ja CIN2-leesioistakin puolet, eikä oikeasti ole tietoa siitä, onko rokote yhtä tehokas spontaanisti paranevia ja syöväksi kehittyviä muutoksia vastaan. Todennäköisesti on, sanoo Matti Lehtinen.

Tietoa rokotteen tehosta syövän ehkäisyssä on tulossa Suomesta 24 000 tytön aineistosta. Heistä 3 500 on 16-17-vuotiaina rokotettu HPV-rokotteella ja 3 500 lumerokotteella ja lisäksi samoista kaupungeista on kerätty 17 000 tytön vertailuryhmä. Tyttöjen suostumuksella heidän tilannetietojaan kerätään Syöpärekisteristä.

- Tutkimuksen klassisessa tarkastelussa verrataan rokotteen ja lumerokotteen saaneita, mutta me tarkastelemme myös intervention vaikutuksia vertaamalla lumerokotteen saaneita ja rokottamattomia. Ei nimittäin ole tavallista, että 16-17-vuotias tyttö käy gynekologilla puolen vuoden välein. Interventiolla voi olla vaikutusta tyttöjen terveyskäyttäytymiseen, toteaa Matti Lehtinen.

Tutkimus jatkuu vuoteen 2024 saakka, jolloin kohdunkaulan syöpiäkin on aineistossa alkanut ilmetä. Ensimmäiset välitulokset saadaan 2012, ja silloin nähdään, suojaako rokote kohdunkaulan carcinoma in situa vastaan.

Rokotetutkimuksen supervalta

Vireillä on myös laaja tutkimus rokottamisen vaikuttavuudesta yläasteikäisillä. Esimerkiksi 1970-luvulla, kun yritettiin torjua vihurirokon aiheuttamia sikiövaurioita, rokotettiin 13-vuotiaita tyttöjä elävällä heikennetyllä viruksella. Koska poikia ei rokotettu, vihurirokko ei kadonnut mihinkään. Tätä virhettä halutaan välttää HPV-rokotuksissa. Vasta yleinen MPR-rokotus hävitti vihurirokon ja sen aiheuttamat sikiövauriot.

- Vaikka rokote on tehokas yksilötasolla, täytyy myös tietää, miten sitä pitää käyttää, sanoo Matti Lehtinen.

Suomessa on mallinnettu, missä iässä rokote kannattaa antaa. Tulos oli kutakuinkin sama, kun rokote annettiin 12 tai 15 vuoden iässä, mutta 18-vuotiailla enää puolet siitä ja 21-vuotiailla kolmasosa. Mallin oikeellisuus pitää kuitenkin todentaa käytännössä. Rokotesuojan kestoakin voidaan hyvin tutkia Suomessa, esimerkiksi raskaana olevien naisten seeruminäytteistä.

- Suomalaiset lähtevät mukaan tutkimuksiin ja pysyvät niissä hyvin. Suomi onkin todellinen rokotetutkimuksen supervalta, toteaa Lehtinen.

Katso myös pääkirjoitus sivulta 2151.