Hyvä rokotuskattavuus ei saa johtaa uinahdukseen
Suomessa on saavutettu erinomainen MPR-rokotuskattavuus ja sen mukaiset tulokset: MPR-tautien eli tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon virukset eivät ole kymmeneen vuoteen kiertäneet suomalaisessa väestössä.
Kaikki 32 MPR-tautitapausta viimeisten kymmenen vuoden ajalta ovat joko suoraan tai välillisesti ulkomailta saatuja.
Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija
Irja Davidkin
painottaa, että nykyinen hyvä tilanne ei saa tuudittaa terveydenhuollon henkilökuntaa ja väestöä väärään luuloon: siihen, että nyt MPR-tautien vastainen työ on tehty ja lopullisesti voitettu.Toistaiseksi ne taudit, jotka ovat tulleet "tuontitavarana" Suomeen eivät ole levinneet juuri siksi, että rokotuskattavuus eli ympäröivän väestönosan rokotussuoja on ollut riittävä, Davidkin sanoo.
Suomalaisista yli kaksi miljoonaa on rokotettu MPR-tauteja vastaan. Rokotuskattavuuden tuhkarokolle tulisi olla peräti 95 prosenttia, jotta virus ei enää kierrä väestössä. Sikotaudille riittää 90:n ja vihurirokolle 85:n prosentin rokotuskattavuus.
Suomessa rokotuskattavuus MPR-yhdistelmärokotteen ensimmäiselle annokselle on ollut yli 95 % kaiken aikaa aina 1980-luvun lopulta asti.
Suomi on Kansanterveyslaitoksen mukaan maailman ensimmäinen maa, jossa MPR-taudit on tuotuja tauteja lukuun ottamatta pidetty poissa väestöstä kymmenen vuotta, yhtäjaksoisesti ja dokumentoidusti.
Kansanterveyslaitoksen virusrokotelaboratoriossa toivotaan, että lääkärikunta yhä ottaa huomioon MPR-tautien mahdollisuuden ja lähettää epäselvissä tapauksissa näytteitä KTL:n virusrokotelaboratorioon. Lähetettyjen näytteiden määrä on 1990-luvun vuosista vähentynyt.
Nuori lääkärikunta ei ehkä ole nähnytkään miltä vihurirokko tai tuhkarokko luonnossa näyttää. Siitä huolimatta ei saa lakata kokonaan epäilemästä tautia.
Osa lääkäreistä saattaa epäröidä arviossaan, kun MPR-tauteja "ei periaatteessa enää ole". Davidkinin mukaan epäselvissä tapauksissa voi kyseessä olla esimerkiksi muuntunut, luonnontautia lievempi tautimuoto, jota esiintyy rokotetuilla.
Ns. Wakefieldin hypoteesi laski 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa rokotuskattavuutta etenkin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Kiistelty ja ilman muuta tieteellistä varmennusta vaille jäänyt hypoteesi ei Suomessa ole juuri vaikuttanut rokotuskattavuuteen kielteisesti.
