Maailman lääkäriliitto WMA pelkää, että terveysnäkökohdat jäävät joulukuussa pidettävässä YK:n ilmastokokouksessa varjoon. - Meidän on lääkäreinä oltava eturintamassa seurausten selvittämisessä, vaatii WMA:n pääsihteeri Otmar Kloiber. Konkretiaa on luvassa ensi viikolla, jolloin lääkärit julkistavat vaatimuksensa yleiskokouksessaan New Delhissä.

- Meidän on tehtävä tämä lastemme, lastenlastemme ja maailman köyhien vuoksi, tiivisti Maailman lääkäriliiton WMA:n pääsihteeri

Otmar Kloiber

Kööpenhaminassa syyskuun alussa. WMA:n järjestämässä seminaarissa oli koolla 80 lääkäriä maailman kaikilta kolkilta.

- Miten ilmastonmuutos meille sitten ilmeneekin, se on konkreettinen asia ja vaikuttaa suoraan terveyteemme ja elämäämme, Kloiber totesi. Hän muistutti, että muutos on nähty jo viime vuosien katastrofeissa.

- Nyt on valitettavasti tiedostettava, että samanlaisia katastrofeja tulee jatkossakin ja että niitä tulee entistä enemmän. Meidän on lääkäreinä oltava eturintamassa seurausten selvittämisessä, joten meidän tulee käsitellä näitä kysymyksiä.

Kiire on kova. Maailman lääkäriliitto haluaa antaa hälytyksen ennen kun maailman johtajat tapaavat 7.-18. joulukuuta YK:n COP 15 -ilmastokokouksessa, joka sekin pidetään Kööpenhaminassa. Kokouksessa pyritään solmimaan uusi ilmastosopimus Kioton pöytäkirjan jatkoksi.

On pelättävissä, että terveysnäkökohdat jäävät varjoon, että sopimus ei johda riittävän mittaviin päästörajoituksiin ja etteivät tulevien terveysvaikutusten vaatimat toimenpiteetkään ole riittäviä.

Olemme tienhaarassa

Syyskuun alussa salissa maalatut skenaariot olivat kaikkea muuta kuin valoisia.

Maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutukset näkyvät sekä suoraan että välillisesti sairauksien ja kuolemantapausten lisääntymisessä. Jäätiköiden sulaminen, kuivuus, lämpöaallot, tulvat, pyörremyrskyt, kato, kasvi- ja eläinlajien massasukupuutto ja ekosysteemin luhistuminen. Hälyttävästi kasvanut ruoan ja veden puute. Ripulin, sydän- ja verisuonitautien, syövän, infektiotautien ja vektorihyönteisten levittämien tautien lisääntyminen. Kaiken tämän arvioidaan johtavan myös suuriin ympäristöpakolaisvirtoihin sekä sotiin ja kiistoihin yhä niukemmiksi käyvistä resursseista. Niukkenevia resursseja arvioidaan jakavan vuonna 2050 jo yhdeksän miljardia ihmistä.

Päästöt kasvavat kasvamistaan.

- Emme ole koskaan tuottaneet niin paljon kasvihuonekaasuja kuin nyt, ja samalla mahdollisuutemme huolehtia niistä vähenevät. Puolet ilmakehän hiilidioksidista on syntynyt vuoden 1970 jälkeen. Meidän on pakko kysyä, onko kasvun jatkuminen mahdollista ja perusteltavissa. Ongelma on siinä, että taloudellinen vakaus edellyttää kulutuksen kasvua, totesi professori

Mike Gill

Surreyn yliopistosta Britanniasta. Gill on myös Britanniassa toimivan Climate and Health Council -järjestön puheenjohtaja.

Gill tähdensi, että ilmastonmuutokselle on luonteenomaista sen peruuttamattomuus.

- Olemme tienhaarassa. Voimme joko tuhota planeetan tai muuttaa elämäntapaamme perinpohjaisesti. Meidän lääkäreiden pitää yrittää vaikuttaa joka päivä. Työnantajien, poliitikkojen ja kaikkien ympärillämme olevien on ymmärrettävä, että monet terveydenhuollon tehtävissä toimivat ovat erittäin huolestuneita.

Gill oli yksi ilmasto- ja terveysasioiden kansainvälisistä asiantuntijoista, joka oli kutsuttu keskustelemaan Maailman lääkäriliiton WMA:n lausuntoluonnoksesta parinkymmenen kansallisen lääkäriliiton edustajien kanssa.

Sopeutuminen ei riitä

Lopullinen lausunto esitetään WMA:n yleiskokouksessa New Delhissä 14.-17. lokakuuta, jonka jälkeen se jätetään YK:n ilmastokokoukselle. Asiakirjassa otetaan esiin viereisellä sivulla esitellyt toimenpiteet, joita maailman lääkärit vaativat, samoin toimenpiteet, joihin lääkärit itse sitoutuvat.

Kyse ei ole vain toimenpiteistä, joita tarvitaan yhteiskunnan ja terveydenhuollon sopeuttamiseksi tulossa olevaan kuormituksen kasvuun, vaan myös yleisestä toiminnasta päästöjen ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Monet Maailman terveysjärjestön WHO:n kansanterveyteen ja ympäristöön paneutuvan osaston edustajat, heidän joukossaan

Susan Wilburn

, korostivat, miten tärkeää terveydenhuollon ja sen työntekijöiden on keskittyä muihinkin kuin sopeuttamistoimiin. Toistuvasti tuli esiin, että lääkäreiden tulisi näyttää hyvää esimerkkiä, vähentää omaa ilmastovaikutustaan ja osoittaa, mitä terveydellisiä hyötyjä siitä koituu.

Yksi lääkäriasiantuntijoista, Australian Canberran kansallisen yliopiston epidemiologia- ja kansanterveyskeskuksen dosentti

Colin Butler

, meni askelen pidemmälle.

- Sopeuttamistoimenpiteisiin kiinnitetään aivan liikaa huomiota. Se on sama kuin Titanicille pantaisiin muutamia pieniä pelastusveneitä, hän sanoi.

- Olemme nähneet tänään jonkinlaisen kahtiajaon sopeuttamistoimenpiteitä suosivien ja ilmastovaikutuksen pienentämistä tähdentävien välillä. Minusta meidän on tehtävä molempia, ja meidän on tehtävä se nyt, totesi Otmar Kloiber johtopäätöksenään.

Terveysvaikutukset pelottavat

Jos Maailman lääkäriliiton periaatelausuma esitetään viime hetkillä ennen ilmastokokousta, sama pätee myös ilmastotoimenpiteisiin. Monien mielestä nyt on jo myöhäistä. Lämpenemisen hitaus tarkoittaa, etteivät jo toteutuneet kasvihuonekaasujen päästöt ole vielä vaikuttaneet täysin.

Ilmastoon liittyvät taudit ja kuolemantapaukset koskevat jo nyt raskaasti kolmatta maailmaa. WHO:n mukaan vuosittain sattuu 150 000 ilmastonmuutoksiin liittyvää kuolemantapausta, suurin osa niistä Afrikassa. Kyse on maailman köyhistä osista, jotka ovat toistaiseksi vaikuttaneet hyvin vähäisessä määrin lämpenemiseen, mutta joutuvat kärsimään siitä eniten ja todennäköisesti myös lisäävät kasvihuonekaasupäästöjään.

Nigeria oli ainoa Afrikan maa, joka oli edustettuna Kööpenhaminan seminaarissa.

Mohammed Audu Bala

Nigerian lääkäriliitosta kuvaili, miten metsäkato, eroosio, jokien kuivuminen ja sadekausien viivästyminen vaikuttavat jo nyt rajusti maanviljelykseen ja ansaintamahdollisuuksiin Länsi-Afrikassa. Myös vesivoimaloita suljetaan kuivuuden vuoksi. Jotkin teollisuudenalat joutuvat lopettamaan toimintansa. Toiset onnistuvat siirtymään kalliimpiin energialähteisiin, joskus valitettavasti hiileen. Työttömyys, köyhyys ja elintarvikepula lisääntyvät.

- Ne vähät resurssit, mitä meillä Afrikassa on käytettävissä, pitää saada riittämään paljoon. Siksi ei ole yllättävää, että terveydenhuollon osuus kokonaisbudjetista on useimmissa Afrikan maissa alle viisi prosenttia. Tästä syystä Afrikan on erittäin vaikeaa puuttua ilmastonmuutoksen terveydellisiin vaikutuksiin. Niinpä tämä alue tarvitsee muulta maailmalta lisää rahallista, teknistä ja tiedollista apua, sanoi Audu Bala.

Kokouksen jälkeen WMA:n hallitus lähetti lehdistötiedotteen, jossa oli osia tulevan periaateasiakirjan sisällöstä.

- Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset voivat osoittautua taloudellisia vaikutuksia pahemmiksi. Olemmekin hyvin huolestuneita siitä, että terveydenhuollon edustajat mahdollisesti unohdetaan ilmastoneuvotteluissa. Se olisi skandaali, totesi WMA:n hallituksen puheenjohtaja

Edward Hill

.

Kuinka lääkärin pitäisi toimia?

WHO:n 10 neuvoa terveydenhuollon henkilöstölle.

Toimi vahvan ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen puolesta.

Vaikuta siihen, että terveydenhuoltoasiat sisällytetään ilmastosopimukseen.

Käytä tietojasi ja auktoriteettiasi vaikuttamiseen.

Arvioi yhteiskunnan ja terveydenhuollon valmiutta vastata ilmastouhkaan.

Kannusta omia organisaatioitasi näyttämään hyvää esimerkkiä.

Vahvista terveydenhuollon kykyä käsitellä seurauksia.

Nosta esiin terveyshyödyt, joita kasvihuonekaasujen vähentämisestä voi koitua.

Lisää tietouttasi ilmastoon liittyvästä terveysuhkasta.

Mittaa hiilidioksidipäästösi.

Puhu näistä kymmenestä kohdasta kollegoillesi.

"Tärkeintä on vähentää päästöjä"

Päästöjen vähentäminen on paljon tärkeämpää kuin yhteiskunnan sopeuttaminen ilmastonmuutoksiin. Tätä mieltä on Colin Butler, lääkäri, Australian kansallisen yliopiston epidemiologian ja kansanterveyden dosentti sekä yksi WMA:n ilmastoseminaarin asiantuntijoista.

Useimmat muut seminaarin osallistujat katsoivat, että molempia tarvitaan ja nyt heti. Butler ei ole samaa mieltä.

- Resurssit ovat aina rajallisia. Meidän on pakko valita. Ilmastokatastrofin vaara on niin suuri, että voimme joutua tilanteeseen, jossa mikään sopeutuminen ei riitä.

Pyrkimys "selviytyä" vuoteen 2100 asti olisi järkevämpi tavoitetaso kuin esimerkiksi "terveyttä kaikille". Jos selviydymme, se on Colin Butlerin mukaan loistava saavutus.

WMA:n julkilausumalta odotetaan paljon

Terveyttä ja ilmastonmuutosta koskevan Maailman lääkäriliiton periaatelausuman odotetaan sisältävän ainakin seuraavat toimenpide-ehdotukset:

Kunkin lääkäriliiton on kehotettava oman maansa hallitusta solmimaan tuloksellinen kansainvälinen ilmastosopimus, johon sisältyy kehitysmaille annettavaa apua. Osa avusta on varattava terveyteen ja terveydenhuoltoon.

Lääkärien ja lääkäriliittojen on rohkaistava ilmastovaikutusten vähentämiseen kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja pyrittävä itse vähentämään omaa ja terveydenhuollon ilmastovaikutusta.

Lääkäreiden ja lääkäriliittojen on myötävaikutettava myös siihen, että yhteiskuntaa ja terveydenhuoltoa sopeutetaan selviytymään ilmastonmuutosten terveydellisistä vaikutuksista. Lisäksi lääkäreiden ja lääkäriliittojen on lisättävä yleistä tietoisuutta ja tietoa uusista taudeista ja terveysriskeistä, toimittava kansanterveyden hyväksi ja vesihuollon yksityistämisen lopettamiseksi, vaikutettava ilmasto- ja terveysasioiden tutkimuksen puolesta, tehtävä yhteistyötä hallitusten ja organisaatioiden kanssa ilmastoon liittyvissä terveysasioissa, edistettävä suunnittelua ilmastokatastrofien varalta ja kehotettava hallituksia varautumaan ilmastopakolaisvirtoihin.

WMA:n työryhmään kuuluvat Kanada (aloitteentekijä), Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, Korea ja Yhdysvallat.

Miten näytät hyvää esimerkkiä?

Otmar Kloiber, lääkäri ja WMA:n pääsihteeri:

- Mittaan omaa hiilidioksidijalanjälkeäni ja pyrin pienentämään sitä. Pohdin, miten elämme ja mitä teemme maailmalle. Elämme maailman köyhien ja tulevien sukupolvien kustannuksella. On tärkeää, että muutamme käyttäytymistämme. On aina syytä pohtia, voiko pitää videoneuvottelun sen sijaan, että matkustaa. Meillä on WMA:ssa 12 työryhmää ja käytämme yhä useammin puhelin- ja videoneuvotteluja.

Heikki Pälve, Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja:

Olen koko aiemman työhistoriani ajan ollut työmatkapyöräilijä, mutta nyt matka on valitettavasti liian pitkä. Olemme päättäneet laittaa mökin kylmäksi talven ajaksi. Olemme aina olleet lähiruoan ystäviä, käymme torilla ja kauppahallissa hankkimassa raaka-aineet.

Kati Juva, neurologian erikoislääkäri, dosentti:

Selvin muutos on se, että vältän viimeiseen asti lentomatkailua kotimaassa. Edellisestä kotimaan lennosta on vuosia. Olen tänä vuonna matkustanut jo kahdesti junalla Ouluun ja kolmasti Kuopioon, mikä on yllättävän helppoa ja mukavaa. Ulkomaanlennoista maksan vapaaehtoista lentoveroa hollantilaiselle GreenSeat -järjestölle. Niin tekee myös järjestöni Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. kaikista kehitysyhteistyöprojektien puitteissa tehdyistä lentomatkoista.

Autoa en ole käyttänyt vuosiin juuri lainkaan, kuljen päivittäiset matkat kävellen tai julkisilla. Lapsetkin olen opettanut menemään harrastuksiin bussilla tai ratikalla. Viime keväänä luovuin muovikassien käytöstä. Ostokset kulkevat repussa tai kangaskassissa, ja roskat saa vietyä ohuissa hedelmäpusseissa. Kierrätän kaiken mahdollisen - kotonani on kahdeksan eri keräysastiaa erilaisille roskille. Tilaan myös töpseliini vihreää sähköä, ja tuen tällä tavoin tuulivoimaa. mia.flygar@fimnet.fi

Päivi Hietanen, Suomen Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja:

Esimerkki on minusta tärkeä. Vaikka Suomi on pieni tekijä ja koko katastrofi vaikuttaa väistämättömältä, emme mielestäni voi vetäytyä vastuusta. Meidän on osallistuttava talkoisiin aktiivisesti, jokaisen panos on tärkeä. Osallistuminen on tärkeää paitsi yhteisön, myös oman itsen kannalta.

Seuraan kansainvälistä keskustelua aiheesta. Lääkärilehdessä yritämme välittää suomalaisille lääkäreille tietoa; olen itsekin kirjoittanut aiheesta. Pyöräilen töihin ja käytän joukkoliikennettä, en käytä hissiä. Yritän vähentää lentomatkustamista. Vältän kaikkea tuhlaamista: tavaroiden, vaatteiden, ruoan, sähkön ja veden. En syö juurikaan lihaa.

"Suuri yleisö pitää lääkäreitä hyvin luotettavina. Niinpä lääkäri, joka ei sano eikä tee mitään, viestittää, että kaikki saa jatkua entiseen malliin."

Mike Gill

Elisabet Ohlinin artikkeli "Världens läkare samlas i klimatfrågan" on julkaistu Läkartidningenin numerossa 39 (Läkartidningen 2009;106:2430-4). Lääkärilehti julkaisee artikkelin Läkartidningenin luvalla.