Lehti 45: Ajan­kohtai­sta 45/2016 vsk 71 s. 2855

Jopa joka viides uusi erikoislääkäri suuntaa etelään

Pääkaupunkiseutu vie väkeä etenkin Itä-Suomesta.

Miia Soininen
Kuvituskuva 1

Jopa joka viides muualla Suomessa erikoislääkäritutkinnon suorittaneista lääkäreistä lähtee töihin pääkaupunkiseudulle, kertoo lokakuussa ilmestynyt raportti. Helsingin seudulle lähtijöiden määrä vaihtelee yliopistoittain 10–20 prosentin välillä. Eniten tulijoita on Kuopiosta.

Valtaosa Helsingin yliopistossa valmistuneista erikoislääkäreistä jää HYKS:n alueelle. Kuopiossa ja Oulussa uusista erikoislääkäreistä noin joka neljäs vaihtaa maisemaa, ja näille alueille tulee muualta vain muutamia erikoislääkäreitä.

– Tästä seuraa se, että jos halutaan lisätä erikoislääkäreitä siellä, missä heistä on pulaa, Helsingissä kouluttaminen ei auta. On lisättävä koulutusta sillä alueella, jolla pula on, raportin laatinut erikoislääkäri Johanna Rellman sanoo.

Erikoislääkärien koulutusta pitäisi lisätä erityisesti KYS:n alueella.

Yleinen vetovoima

Uusien erikoislääkärien valuminen etelään aiheuttaa lääkäripulan lisäksi vaikeuksia työnsaannissa.

– Tämä korostuu aloilla, joilla on ylikoulutusta ja muuttoa. Helsingissä ainakin ortopedian, plastiikkakirurgian ja korvatautien aloilla alkaa olla vaikeuksia löytää töitä, Rellman kertoo.

Rellmanin mukaan lääkärien muuttoliike noudattaa samaa kaavaa kuin muunkin väestön. Lisäksi moni haluaa palata juurilleen.

– Opiskelin itse Kuopiossa. Siellä on paljon Helsingistä tulleita opiskelijoita. He ehkä palaavat synnyinseuduilleen.

Joustoa koulutussopimuksiin

Uusien erikoislääkärien liikkuvuudessa on selviä trendejä. Helsingistä lähtijät suuntaavat yleensä Tampereelle ja Turusta Helsinkiin ja Tampereelle.

Tampereella valmistuneita siirtyy eniten Helsinkiin, mutta paljon myös Turkuun ja Kuopioon. Oulun yliopistosta virta suuntautuu muualle Suomeen melko tasaisesti.

Mitä erikoislääkärien alueelliselle epätasapainolle pitäisi tehdä?

– Keskeistä on, että erikoislääkärikoulutusta lisätään Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa. Ei kuitenkaan rajattomasti, sillä koulutuksen resurssit on huomioitava. Nopein keino on joustavat koulutussopimukset, Johanna Rellman toteaa.

Lue myös

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hyväksytään enemmän palvelua alueen keskussairaaloissa. Näin lääkärit saattaisivat sitoutua paikkakunnille paremmin.

– Sairaalat ovat käyttäneet rekrytointikeinona esimerkiksi palkkausta. Ne keinot on nyt pitkälti käytetty.

Helsingin lääkäritarve yllätti

Yksi asia yllätti Rellmanin raporttia laadittaessa. Hän ajatteli, että vilkkaan muuttamisen takia Helsingin erikoislääkärikoulutusta ei tarvitse lisätä, vaan ehkä jopa vähentää.

– Tilastokeskus kuitenkin ennustaa alueelle kymmenen prosentin väestönkasvua, mikä lisää lääkäritarvetta. Koulutus on siis pidettävä nykyisellä tasolla muuttoliikkeestä huolimatta.

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutustarpeen arviointi vuoteen 2030 -raportin alueellista koulutustarvetta koskevat tiedot perustuvat Lääkäriliiton tutkimuksiin vuodelta 2014.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030