Julkisen terveydenhuollon johtotehtävissä pitkään työskennellyt

Jussi Merikallio

aloitti elokuun puolivälissä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajana. Hän toteaa itsekin, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen vaihtuminen lääketeollisuuden edusmieheksi on eittämättä mielenkiintoista ja kysymyksiä herättävää.

- Kukaan ei ole sanonut, että olen rintamakarkuri, kun siirryn julkisesta terveydenhuollosta lääketeollisuuden palvelukseen, vaikka palautetta on tullut laidasta laitaan. Uudet työt eivät kuitenkaan ole ristiriidassa aiempien Kuntaliiton tehtävien kanssa, Merikallio sanoo välittömästi.

Merikallio tiivistää, että terveyspoliittinen vaikuttaminen ja osallistuminen keskeisenä sidosryhmänä terveyspalvelujen kansalliseen kehittämiseen pysyy toimintakenttänä edelleen. Taustaryhmä on tietysti erilainen, mutta verkostot säilyvät.

- Kilpailu eurojen saamiseksi terveyspalveluihin jatkuu. Toivottavasti pystyn olemaan prosessissa mukana niin, että kehittyvän lääkehoidon ansiosta rajallisilla varoilla pärjätään jatkossakin.

Tulikokeena lääkekorvausten leikkaukset

Tietysti Kuntaliiton vaihtuminen Lääketeollisuuteen sisältää paljon tunnetasonkin latausta. Yksi syy siihen on se, Merikallio uskoo, että lääketeollisuutta pidetään isona teollisuudenhaarana, josta ihmiset ovat riippuvaisia ja joka tekee tiliä terveydellä.

- Itse näen lääkealan elinehtona sen, että lääkeyhtiöt tuottavat terveyttä ja hyvinvointia, eikä niin, että terveydellä tuotetaan rahaa. Terveys tulee ensin ja sieltä tulee yhtiöiden liikevoitto, Merikallio sanoo.

Aiemmin Merikallion vastuulla on osaltaan ollut huolehtia siitä, että terveydenhuoltoon varatut rahat riittävät kuntapalvelujen toteuttamiseen. Nyt hänen tehtävänsä on vastata siitä, että lääketeollisuudella on taloudelliset mahdollisuudet menestyä Suomessa.

Tulikoe on pedattu valmiiksi tuoreessa hallitusohjelmassa, joka esittää vuositasolla 113 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Summa lähentelee kymmenen prosentin osuutta lääkekorvausten kokonaissummasta. Merikallio sanoo hyväksyvänsä sinänsä voimakkaatkin rakenteelliset muutokset sillä perusteella, että olisi epärealistista odottaa talouskasvun kuittaavan väestön ikääntymisestä johtuvan palvelujen tarpeen kasvun.

- Jos juustohöylällä ruvetaan leikkaamaan, hoidon kustannukset voivat nousta toisaalla. Sellainen ratkaisu löytyy varmasti, jolla säästetään sairasvakuutuskorvauksista potilaiden hoidon tai teollisuuden kärsimättä. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy itsestään, ei ilman laaja-alaista ja vastuullista keskustelua, hän sanoo.

Työkaluja käytettävä oikein

Merikalliolle lääkkeet ovat työkaluja ja hän lähtisi etsimään säästöä siitä, että työkaluja käytetään oikein.

- Lääkehoidolla osaltaan parannetaan hoitojen kustannustehokkuutta ja lääkkeet täytyy ottaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tehtäväni on huolehtia siitä, että tämä asia tulee huomioiduksi terveydenhuoltoa koskevassa kansallisessa päätöksenteossa.

Hyvän lääkehoidon esteenä ovat mm. potilasrekisterien puutteet. Nyt yksi potilas syö lääkkeitä liikaa, toinen jättää omansa syömättä. Reseptejä voi olla useita päällekkäin - ongelmalista on lääkäreille jo tuttu. Hän uskoo, että kanta-arkisto ja e-resepti parantavat tilannetta osaltaan.

Sairaalafarmasian kehittämistä hän pohtii potilasturvallisuus etunenässä. Hän esittää, että hoitohenkilökunnan työnjakoa voidaan kehittää siten, että sairaalafarmasian osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin. Merikallion visiossa sairaalafarmaseutti olisi myönteinen kontrolloija, joka pystyy bongaamaan osastolla annettavan lääkehoidon ongelmat ennen kuin niistä tulee haittavaikutuksia.

- Sairaalakäytössä olevat lääkkeet ovat aina vain tehokkaampia ja tarkempia. Lääkärin määräysten toimeenpanon parempaa hallintaa on mielestäni järkevää varmistaa, vaikka ongelmia ei vielä olisikaan, Merikallio ennakoi.

Lääke-esittelyohjeissa Merikallion käsialaa

Merikallion ensimmäinen kontakti lääketeollisuuden kanssa työskentelemiseen koitti pian sen jälkeen, kun hän aloitti sosiaali- ja terveysjohtajana Kuntaliitossa. Palaveripöydässä istui toinenkin asemassaan tuore kasvo, Lääketeollisuus ry:n edellinen toimitusjohtaja

Suvi-Anne Siimes

. Heidän tehtävänään oli viimeistellä Kuntaliiton ja Lääketeollisuuden ohjeistus lääke-esittelyjen pitämisestä muotoon, jonka molemmat osapuolet voisivat hyväksyä.

Merikallio sanoo, että hänelle selvisi vasta jälkikäteen, kuinka merkityksellistä, lääkärien arkityöhön vaikuttavaa asiakirjaa hän oli kirjoittamassa.

- Se meni hyvin ja muistan, että se oli itse asiassa hauskaa. Ei tällä tapahtumalla ole merkitystä suuntaan tai toiseen tähän uuteen työhön siirtymiseni kannalta, mutta kyllä ensimmäinen kokemukseni työskentelystä Lääketeollisuuden toimitusjohtajan kanssa oli myönteinen.