Kaksi tuntia päivässä tietokoneella riittää Nuorten selkäkivuista ennustetaan isoa ongelmaa
Nykyiset keski-ikäiset suomalaiset ovat ottaneet tietokoneet työ- ja viihdekäyttöön vasta aikuisina. Tulevaisuuden keski-ikäiset ovat kuitenkin syntyneet tietokoneiden ääreen.
- Millaisessa kunnossa nykylasten ja -nuorten selät ovat viiden tai kymmenen vuoden kuluessa? kysyy Tyksin fysiatrian yksikön ylilääkäri, dosentti Jouko J. Salminen.
Turun Lääketiede -tapahtumassa puhunut Salminen kertoo nähneensä viime vuosina useita tapauksia, joissa paljon tietokoneen ääressä istuvilla nuorilla on jo niskan ryhti- ja liikkuvuusmuutoksia.
- Aikaisemmin tällaisia selkiä näki keski-ikäisillä ompelijoilla, Salminen huomauttaa.
Lasten selkäkivut jo yleistyneet
Alaselkä- ja varsinkin niskakivut ovat lisääntyneet 12-18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Tähän viittaavat muun muassa professori Arja Rimpelän työryhmän Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella raportoimat tulokset parinkymmenen viime vuoden ajalta.
Samaan aikaan on lisääntynyt nuorten informaatioteknologian parissa viettämä aika.
- Tietokoneen käyttö on noussut esille itsenäisenä niska- ja alaselkäkipua selittävänä tekijänä, Jouko J. Salminen sanoo.
Myös dosentti Marja Mikkelssonin työryhmän neljän vuoden seurantatutkimuksessa havaittiin 9-12-vuotiaiden niskakipujen kroonistuvan muita tuki- ja liikuntaelinkipuja useammin.
- Niskakipujen varhaisuus, taipumus kroonistua ja esiintyvyyden kasvu antavat kyllä aiheen ennustaa niskakipuisen nuoren ja nuoren aikuisen olevan nykyistä tavallisempi näky lääkärin vastaanotolla, Salminen sanoo.
Tietokoneita ei saa enää ihmiskunnalta otettua pois, mutta voiko käytölle antaa jotain turvarajaa?
- Noin kaksi tuntia päivässä näyttää olevan se raja, jonka jälkeen niska alkaa osalla nuorista oireilla, Salminen toteaa.
Salminen varoittaa tässä kohtaa turhan medikalisaation lietsomisesta. Pikemminkin tietokoneen käytön riskit kannattaisi tunnistaa ja tunnustaa. Pitää malttaa lähteä koneen äärestä kävelylle, jumppaamaan tai muuten liikkumaan. Pitkän koulupäivän jälkeen kyyhöttäminen päätteen äärellä ei saisi olla ainut harrastus.
Jouko J. Salminen on sama lääkäri, joka takavuosina nosti julkiseen keskusteluun koululaisten pulpettien huonon ergonomian. Korjaantuivatko kouluolot?
- Kiersin neljä vuotta matkasaarnaajana. Kiinnostusta oli kyllä paljon, samoin julkista huomiota, mutta enpä tiedä, paljonko konkreettista sain aikaan. Hiljensin tahtia, kun ruvettiin kutsumaan "pulpetti-Salmiseksi", Jouko J. Salminen naurahtaa.
