Kouluterveyskysely 2006: Vain joka toinen pääsee halutessaan koululääkärille
Suomalaiset koululaiset ovat entistä tyytymättömämpiä kouluterveydenhuollon palveluihin.
Kyse ei niinkään ole palvelun sisällöstä kuin sen saatavuudesta. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi 12 prosenttia yläluokkalaisista ja 17 prosenttia lukiolaisista.
Koululääkärin vastaanotolle pääsyn koki vaikeaksi vastaavasti 42 prosenttia ja 46 prosenttia oppilaista. Vajaa puolet oppilaista koki koulupsykologille ja joka kolmas koulukuraattorille pääsyn vaikeaksi.
Tyytymättömyys kouluterveydenhuoltoa kohtaan lisääntyi vuodesta 2004 molemmilla kouluasteilla 18 prosentista 21 prosenttiin. Tämä käy ilmi Stakesin tuoreesta Kouluterveys 2006 -kyselystä.
Suomalainen lapsi ja nuori on oppinut odottamaan ja pyytämään apua ongelmiinsa, mutta tukea ei kaikille löydy edes kotoa saati sitten kouluterveydenhuollosta.
Joka kymmenes oppilas ei koe saavansa apua koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin koulusta eikä kotoa. Tukea tarvittaisiin esimerkiksi läksyjen tekemiseen, kokeisiin valmistautumiseen tai sopivan opiskelutavan löytämiseen.
Muissa kuin koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä ongelmissa parhaiten apua saatiin terveydenhoitajalta. Yläluokkalaiset kokivat saavansa hyvin apua myös lääkäriltä. Koulupsykologilta, koulukuraattorilta tai opettajalta apua koettiin saatavan huonommin.
Oppilaista 12 prosenttia koki, ettei saa apua yhdeltäkään edellä mainituilta ammattilaisilta silloin, kun on kysymyksessä muut kuin varsinaisesti opiskeluun liittyvät asiat.
Elinolot parantuneet, terveys ei
Peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten elinolot ja terveystottumukset ovat kehittyneet aikaisempaa parempaan suuntaan, mutta terveys ei. Erityisesti tyttöjen masentuneisuus ja koulu-uupumus ovat varsin yleisiä.
Peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisilla ja lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien oppilailla masentuneisuus ja koulu-uupumus on yleistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta koki 13 prosenttia yläluokkalaisista ja joka kymmenes lukiolainen.
Tytöillä masentuneisuus on lisääntynyt selvästi aiemmista vuosista. Nyt sitä oli peruskoululaisista 18 prosentilla ja lukiolaisista 14 prosentilla. Koulu-uupumusta kokee 12 prosenttia yläluokkalaisista ja lukiolaisista. Vajaalla puolella masentuneista oppilaista on myös koulu-uupumusta. Psyykkinen hyvinvointi on yhteydessä fyysiseen oireiluun ja opiskelukykyyn.
Opiskeluterveydenhuolto sai oman oppaan
Kouluterveyspäivillä Jyväskylässä julkaistiin ensimmmäinen valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon opas. Se käsittelee sairauden hoitoa, terveyden edistämisestä, ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuudesta huolehtimista. Siinä esitellään työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä opiskeluterveydenhuollossa toimivien tueksi.
Oppaan koonnut työryhmä on huolissaan Suomen suurista terveyseroista ja suosittaa ammatilliseen koulutukseen osallistuville jokaista 600 opiskelijaa kohti yhtä terveydenhoitajaa. Muussa koulutuksessa oleville suositellaan terveydenhoitaja 800 opiskelijaa kohti. 2 500-3 000 opiskelijaa kohti mitoitetaan kokopäiväinen lääkäri.
