Kriminaalipotilaiden hoidon rahoitusvastuusta erimielisyyttä
nSuomen Kuntaliitto ja STM ovat selvästi eri mieltä oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta. Kuntaliitto haluaa siirtää tuomitsematta jätettyjen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon kustannukset kunnilta valtiolle.
Käytännössä kyse on vakavan rikoksen tehneistä ja tahdonvastaiseen hoitoon määrätyistä henkilöistä. Heidän hoitonsa kestää vuosia valtion mielisairaaloissa. Hoidon maksavat kunnat.
- Kentän kriittinen viesti kohdistuu siihen, että hoito maksatetaan kunnilla. Kunnissa sitä pidetään epäoikeudenmukaisena, sanoo sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Suomen Kuntaliitosta.
Kunnissa ihmetellään, miksi ne ovat joutuneet maksumiehiksi, vaikka koko kriminaalipotilaita koskeva päätös- ja täytäntöönpanovalta on valtiollisilla elimillä ja viranomaisilla.
Kriminaalipotilaiden hoitoa pohtinut STM:n työryhmä näkee asian toisin kuin Kuntaliitto.
- Nykyisin kunnat maksavat kriminaalipotilaille valtion mielisairaalassa annettavan hoidon. Työryhmä katsoi järkevimmäksi, että näin olisi jatkossakin, sanoo työryhmän puheenjohtaja, lääkintöneuvos Sakari Lankinen.
Pienehkö potilasjoukko
Kriminaalipotilaiden joukko on pieni. Lankisen mukaan syyntakeettomiksi todetaan vuosittain alle sata ja mielentilatutkimuksiin pyydetään noin 200.
Lankinen painottaa, että kriminaalipotilaiden pääasiallinen hoitovastuu ei myöskään laitoshoidosta vapautumisen jälkeen jää yksittäisille kunnille.
- Hoito menee ensisijaisesti sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon vastuulle. Lankinen muistuttaa, että kriminaalipotilaiden hoidossa voidaan soveltaa erityiskalliin hoidon tasausjärjestelmää.
Taskula sanoo, että viime kädessä kunnat maksavat myös tasausjärjestelmän kustannukset, tasausjärjestelmä on hänen mukaansa myös täysin riittämätön mekanismi. Monet kunnat ovat joutuneet talousvaikeuksiin, kun yksi tai useampi kunnassa asuva kriminaalipotilas on passitettu vuosikausiksi hoitoon valtion mielisairaalaan. Joissakin kunnissa on jopa irtisanottu terveyskeskuksen henkilökuntaa tämän takia.
- Nämä tapaukset keskittyvät alueellisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen sekä Uudellemaalle. Myös tämän alueellisen epäsuhdan huomioon ottaen olisi perusteltua, että valtio ottaisi kustannusvastuun kriminaalipotilaista.
Taskula korostaa, että kriminaalipotilaat ovat hoidollisesti erityisen vaikea ryhmä.
- Kolmannes valtion mielisairaaloissa hoidettavista on tehnyt henkirikoksen ja useimmilla on takanaan väkivaltarikoksia. Heidän hoidossaan ei voi kyse olla kunnallisen terveydenhuollon tehtävistä.
- Oikeuspsykiatriassa on vahva oikeudellinen ja valtiollinen ulottuvuus ja tehtävän sidokset tuomioistuimeen on erityisen vahvat, perustelee Taskula Kuntaliiton linjaa.
Taskula toi Suomen Kuntaliiton näkemyksiä esiin myös työryhmässä ja kirjoitti työryhmän esitykseen täydentävän lausuman, joka selvästi poikkesi muun työryhmän linjauksista.
Kuntaliiton mielestä kriminaalipotilaiden hoidosta pitäisi säätää ensisijaisesti rikoslaissa, ei mielenterveyslaissa.
Näkemykset eroavat paljon
Kuntaliiton vastustuksessa on Lankisen mukaan kyse etupäässä rahasta. Lankisen mielestä paluuta vanhaan aikaan ei ole.
- 1980-luvulla kriminaalipotilaiden sairaalahoidon kustansi valtio. Työryhmässä valtion mielisairaaloiden edustajat kuvasivat varsin kielteisiä kokemuksia. Järjestelmä muun muassa vaikeutti potilaiden kotiuttamista ja jatkohoitoa, perustelee Lankinen rahoitusvastuun säilymistä ennallaan.
STM:n työryhmässä mukana ollut johtava lääkäri Markku Eronen Vanhan Vaasan sairaalasta yhtyy Lankisen näkemykseen.
- Jos kriminaalipotilaiden hoito siirtyy valtion maksettavaksi, vaarana on että jatkohoitoa ei kehitetä millään tavalla. Toistakymmentä vuotta sitten meillä oli se järjestelmä: silloin oli erittäin vaikea saada potilaita jatkohoitoon valtion sairaaloista. Hoitoajat venyivät vääristä syistä, selkeästi rahan takia, Eronen muistelee.
Taskula kummastelee Erosen ja Lankisen perusteluja. Kunnat joutuvat jo nykyisin maksamaan sakkoja, jos perusterveydenhuolto ei ajoissa ota potilaita erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon. Kuntia voisi tarvittaessa sakottaa myös kriminaalipotilaiden jatkohoidon viivyttämisestä.
Taskulan mielestä juuri nykyinen rahoitusjärjestelmä voi pitkittää hoitoaikoja ja kriminaalipotilaiden oikeusturvaa.
- Valtion mielisairaalat soveltavat tässä tehtävässään nettobudjetointia. Toimintakulut katetaan palvelutuotannon myyntituloilla ja jos syntyy ylijäämää, raha tuloutetaan valtiolle.
- Markkinaehtoisen mallin soveltuvuutta olisi syytä miettiä tässä yhteydessä. On esitetty epäilyjä, vaikkakin toteen näyttämättä, että nettobudjetointi kasvattaa hoitopäivien määrää.
Taskula laittaisi kriminaalipotilaiden hoitovarat valtion suoran budjettirahoituksen alle.
