• Hertta Vierula

Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin ­työskentelevän monessa työpisteessä.

Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin? Kuva 1 / 1

HUS:ssa suunnitellaan uusia toimintamalleja, joissa lääkärin työpanos voisi jakaantua useamman sairaalan kesken. Lisäksi Raaseporin sairaala on yhdistetty HYKS:iin. Kymenlaaksossa Pohjois-Kymen sairaalan toiminta siirtyi vuodenvaihteessa Carean vastuulle.

Lääkärin kannalta olennainen kysymys on, voiko työnantaja määrätä työntekijän töihin eri paikkaan kuin työsuhdetta solmittaessa on sovittu.

– Tilanne on uusi. Valtion virkamieslaissa tätä on sivuttu, mutta kunnallisessa viranhaltijalaissa ei. Perinteisesti kuntapuolella on ajateltu, että työssäkäyntialue on kunta tai kuntayhtymän alue. Viime aikoina on syntynyt uusia, suurempia alueita, joissa samalla työnantajalla on useampi toimipiste, kertoo Lääkäriliiton lakimies Konstantin Laakkonen.

Miten lepoajat varmistetaan?

”Jos lääkäri on ­määrätty päiväksi ­toissijaiseen työpisteeseen 67 kilometrin päähän, häneltä jää toden­näköisesti ­iltavastaanotto ­pitämättä.”

Pasi Pöllänen

Valtion virkamieslaissa on määritelty, että työnantaja voi käyttää direktio-oikeuttaan työssäkäyntialueella, joka on sama kuin työttömyysturvaetuuksissa määritelty eli 80 kilometriä. Tämä on kuntapuolellakin tavallisesti neuvottelujen perustana.

– Jos työskentelypisteestä on erikseen sovittu, vaaditaan muutokseen asialliset perusteet silloinkin, kun toimipaikka muuttuu työssäkäyntialueen sisällä.

Laakkonen toteaa, että asiasta on kuitenkin aina syytä neuvotella, sillä tilanteet ja alueet ovat erilaisia. Hän neuvoo olemaan yhteydessä luottamusmieheen, kun vastaavia tilanteita tulee eteen.

– Luottamusmies voi kysyä neuvoa Lääkäriliitosta, sillä me tiedämme, miten asiat on muualla ratkaistu. Yksiselitteisiä askelmerkkejä kuntasektorilla ei ole, sillä ennakkotapauksia esimerkiksi oikeudesta ei toistaiseksi ole.

Laakkonen kertoo, että yleensä asiat on saatu sovittua niin, että siirrot on hoidettu vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Lääkärien saamat korvaussummat ovat vaihdelleet.

– Jos lääkäri joutuu säännöllisesti tekemään töitä useammassa paikassa, on tärkeää miettiä myös työn kokonaiskuormittavuutta, esimerkiksi sitä, miten saadaan varmistettua lakisääteiset lepoajat.

Lääkärivaje hankaloittaa tilannetta Careassa

Careassa uuteen, Kotkan ja Kouvolan sairaalat yhdistävään organisaation siirryttiin vuoden alusta, mutta neuvotteluja ei ole vielä käyty. Kouvolan ja Kotkan sairaaloiden välillä on 67 kilometriä. Tilanne on luottamusmies Pasi Pölläsen mukaan hankala.

– Meille ehdotettiin samaa sopimusta kaikille ammattiryhmille. Haluamme kuitenkin lääkäreille oman.

Pöllänen pohtii, että kysymyksessä on tärkeä periaatteellinen asia.

– Jos lääkäri on määrätty päiväksi toissijaiseen työpisteeseen 67 kilometrin päähän, häneltä jää todennäköisesti iltavastaanotto pitämättä. Korvataanko tulonmenetys?

Pohdittavana on myös muun muassa se, lasketaanko matka-aika työajaksi.

Tiukaksi tilanteen tekee heikko lääkäritilanne. Pölläsen mukaan esimerkiksi ortopedeista on pulaa Kotkassakin. Siksi työaikajärjestelyt kahden sairaalan välillä ovat hankalia.

– Sen sijaan gynekologiassa järjestelyt sujuvat helpommin, sillä gynekologeja on riittävästi. Kouvolan lähellä asuvat gynekologit ovat tehneet silloin tällöin töitä Pohjois-Kymen sairaalassa mielellään.

Pöllänen toivoo pikaista paikallista neuvotteluratkaisua.

– Oletamme, että korvaukset maksetaan takautuvasti vuoden alusta lähtien, kunhan sopimus syntyy.

Selkeä sapluuna olisi tarpeen

Myös HUS:ssa näkyy työnantajan tarve saada lääkäreitä vaihtamaan eri työpisteiden välillä – toisaalta eri sairaaloiden välillä, toisaalta sairaalasta terveyskeskukseen eri erikoisalojen vastaanottoja pitämään.

– Pääkaupunkiseudun sairaaloista on käyty esimerkiksi Kotkassa. Sinne on riittänyt vapaaehtoisia, sillä korvaukset ovat kohdillaan, arvioi luottamusmies Risto Avela.

Sen sijaan Raaseporin sairaalaan ei pääkaupunkiseudun sairaaloista Avelan mukaan ole ollut helppo löytää lääkäreitä.

– Kävimme neuvotteluja korvauksista, mutta tarjotut summat olivat pieniä. Tällä hetkellä neuvotteluja ei ole käynnissä.

Avela kertoo, että tähän asti HUS:ssa linjana on ollut vapaaehtoisuus.

– Saa nähdä, miten on jatkossa, jos tarve kasvaa.

Avela toivoisi selkeää sapluunaa korvauksille. Hän muistuttaa, että eri paikoissa on aina oma työkulttuurinsa, uudet ihmiset ja uudet työtavat, jotka paikkaa vaihtavan lääkärin on opeteltava. Kun työ on muutenkin haastavaa päivystyksineen ja lisätöineen, paikanvaihdosta pitää saada kunnon korvaus.

Kuva: Mikko Käkelä

Lisää aiheesta

Yksityissektorin lääkäreille haluttaisiin oma työehtosopimus
Sairaanhoitopiiri yhtenäistää psykiatrian henkilökunnan palkat
Tehostaisiko suoritepalkkaus lääkärin työtä?

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.